Mielipiteet

Lintuasema Talpianjärvelle

1980-luvulla otetussa valokuvassa näkyy Sukulan- ja Kallionjärven väliin rakennettu pato, jonka joku piti laittomasti avattuna. Tämä vaikutti dramaattisesti Sukulanjärveen. Kuva: Pekka Salomaa
1980-luvulla otetussa valokuvassa näkyy Sukulan- ja Kallionjärven väliin rakennettu pato, jonka joku piti laittomasti avattuna. Tämä vaikutti dramaattisesti Sukulanjärveen. Kuva: Pekka Salomaa

Asuin elämäni alkuvuosina Sukulan kylässä, jossa isäni toimi ennen sotavuosia opettajana. Meidän poikien harrastukset keskittyivät silloin voimakkaasti Sukulanärveen. Se oli siihen aikaan täysin toisenlainen kuin nykyisin. Olen jostakin Suomen luontoasioista kertovasta kirjasta lukenut Sukulanjärven olleen toiseksi merkittävin lintujärvi maassamme. Tärkein oli Karjalaan menetetylle alueelle jäänyt Äyräpäänjärvi.

Sukulan- eli Talpianjärvi oli silloin, varsinkin lintujen muuttoaikana todellinen lintujen paratiisi. Siellä näkyi muuttomatkallaan poikkeavia, hyvinkin harvinaisia lintuja, puhumattakaan vakinaisasukkaista sorsalinnuista, joita mm. marsalkka Mannerheim kävi syksyisin ampumassa.

Järvi oli silloin vielä järvi, vaikka kesäaikana sieltä heinääkin korjattiin.

Tilanne muuttui täysin, kun viereinen Kallionjärvi kuivattiin. Tarkoitus oli silloin säilyttää Sukulanjärven vesitilanne suurin piirtein ennallaan rakentamalla pato järviä yhdistävään jokeen.

Valitettavasti joku ei tästä padosta pitänyt ja aukaisi sen valvoen myös sen avattuna pysymistä. Tuo teko oli mielestäni suorastaan rikos. Tällä asialla on nähdäkseni suurin vaikutus siihen, että Sukulanjärven vesitilanne ja muutakin luontoa koskeva tilanne on muuttunut täysin. Lintuja siellä vieläkin nähdään paljon, mutta ei läheskään niin runsaasti kuin ennen.

Tilannetta pystyttäisiin vieläkin korjaamaan ottamalla tuo kuvassa näkyvä kuvaamani avattu pato käyttöön. Lisäksi tarvittaisiin varmaankin useita kaivuutoimenpiteitä. Järvi saattaisi muuttua vieläkin lintujen käyttämäksi levähdys- ja pesimäpaikaksi.

Lintuasemia on maassamme jo useita saaristoalueella, mutta sisämaassa vain kolme. Ne ovat Joensuussa Höytiäisellä, Siilinjärvellä ja Tammelaa lähimpänä Kangasalla.

Luulen, että lintuaseman perustaminen Sukulanjärven tuntumaan kannattaisi vanhan lintuhistorian siellä huomioon ottaen. Lintuasema toisi paikkakunnalle myös kulttuurista painoarvoa. Tietenkin vastassa ensimmäisenä ovat lupakysymykset, joihin liittyy mm. Metsähallituksen suhtautuminen.

Aseman perustamiseen liittyy luonnollisesti myös koko joukko taloudellisia ongelmia. Asemalle pitäisi rakentaa tietenkin oma toimitila, johon kiinnitettäisi asiaa tunteva hoitaja. Kaikilla asemilla ei tosin sellaista ole. Toiminnasta vastaavalle henkilölle maksetaan niissä palkkio kertakorvauskäytäntöä noudattaen. Niinkin voisi aluksi toimia. Lintuasema suorittaa lintujen vuodenaikaisen esiintymisen seuraamista ja suorittaa rengastamista ja sitä voitaisi hyödyntää myös ilmastonmuutoksen tutkimuksessa.

Aluksi toivoisin löytyvän jonkinlaisen asiasta kiinnostuneen pienryhmän, joka tekisi aloitteen lintuasema-asiassa. Todennäköisesti yleinen ilmapiiri maassamme on tämän projektin kannalta aikaisempaa suosiollisempi, joten valtion taholtakin saattaisi löytyä tälle aloitteelle taloudellista tukea. Sitä voisi toivoa tietenkin vasta tämän koronatilanteen jälkeen.

Uusimmat

Näkoislehti

26.5.2020

Fingerpori

comic