Mielipiteet

Luova taloutemme lapsenkengissä

Matti ja Teppo ovat olleet iskelmätaivaan kiintotähtiä. Kuva: Markku Tanni
Matti ja Teppo ovat olleet iskelmätaivaan kiintotähtiä. Kuva: Markku Tanni

Viihteen väki on valmiina auttamaan, jos heitä kuultaisiin. Marko “Make” Maunukselan suora puhe A-studiossa poiki laajasti tukijoita. Iskelmäkansa ja Suomi-viihde edustavat demokratiassamme määräenemmistöä. Heitä on laillinen pakko kuulla.

Suomessa osataan musiikin teko, mutta sitä ei kyetä omistamaan ja saamaan tuottamaan oikeudenmukaisesti. Miksi sen omistajaohjaus yhä lahjoitetaan ulkomaille?

Make tuskaili, kun levy-yhtiöt eivät satsaa iskelmään. Jos 70 vuotta lailla suojatussa tekijänoikeusinvestoinnissa ei ole kotimaista intressiä, on turha anella ulkomaisia levyjättejä luopumaan tarjotusta kilpailuedusta.

He eivät ole täällä tuottamassa levyjä, vaan rahaa omistajilleen. Paras tulos saadaan pintakermasta, joten pieni kielialue ja sen alakulttuurit jäävät vaille tarjontaa.

Tuotanto, sen promootio ja vaaditut jakelupalvelut ovat miljoonia vaativa investointi. Iskelmätarjonnalle on yhä oltava fyysinen jakelu suoratoiston rinnalla.

Toistaiseksi mikään rahoitusjärjestelmä ei ole ollut kiinnostunut tästä potentiaalista, vaikka Goldman Sachs ennustaa suoratoiston kasvattavan markkinat Suomessa lähelle puolta miljardia vuodessa.

Kun omistus on ulkomailla, raha siirtyy ensin Ruotsiin ja sieltä parempaan verokohteluun.

Kuinka voisi panostaa työhön, jonka arvo on täkäläisissä rahoituslaitoksissa nolla!? Viihteessä on suurtyöttömyys, vaikka kysyntää ja vapaata ostovoimaa on yltäkyllin!

Perustuslain edellyttämät yhdenvertaiset toimintaedellytykset eivät toteudu kotimaiselle toimijalle, vaikka koko viihteen ekosysteemi on miljardibisnes. Sen ansainnan lähde on hyvinvoiva artisti ja hänelle tehdyt vetovoimaiset hitit.

Sellainen maa, joka ei usko kulttuuripääomiinsa ja osaajiinsa, tekee koko väestöstään ulkomaisen rahatalouden palveluskuntaa.

Uusimmat