Mielipiteet

Maatalouden alasajo ja tuulivoima

Ennätyspäivänä, 5. toukokuuta 2019, tuottivat Itävallan 1313 tuuligeneraattoria 63 miljoonaa kilowattituntia kattaen 46% maan sähkötuotannosta jakaen näin puhdasta energiaa yli 1,9 miljoonalle taloudelle.

Tiedossani ei ole, että jossakin näistä olisi ollut huonovointisuutta tämän energiatuotannon suhteen. Psykologiset tekijät huomioon ottaen hyvän olon tunne vain lisääntyi, koska pistorasiasta ei tullut atomivoimala-sähköä. Aikoinaan maan valtapuolueen painostuksesta huolimatta itävaltalaiset kun aikoinaan sanoivat kiitos ei jo valmiiksi rakennetun atomivoimalan käyttöönotolle.

Kiistämätön tosiasia on, että tuuligeneraattorilla on maapinta-alaa kohden ehdottomasti suurin sähkön tuotto: 10 gigawattia/vuosi 0,3 ha kohti (Saksa). Samaa sähkömäärää varten tarvittaisiin esim. 400 ha maissipelto, eli tämä ainakin biokaasu-unelmista. Tietty liha- ja maitotaloustuotannon sivutuotemetaanit pitäisi Suomessakin kuitenkin saada, valtion tuella, talteen ilmastoa rasittamasta.

Ajankohtaisen CO2-keskustelun johdosta mainittakoon sivumennen, että yksi ainoa, keskikokoinen eli 3 MW tuuligeneraattori säästää vuosittain energiatuotannossa hiilidioksidipäästöjä 2000 henkilöauton päästöjen verran.

Lukujen ystäville: Suomen 338 424 km2:n alueella on 698 tuulivoimalaa (2018) eli n. 480 km2:llä yksi tuulivoimala. Itävallan 83 879 km2:n eli neljäsosan Suomesta kokoisella alueella on 1313 tuulivoimalaa, se on 64 km2/kpl eli kahdeksan kertaa tiheämmässä. Suomessa on km2:llä 16,26 asukasta, Itävallassa on 106 asukasta/km2 eli kuusi kertaa enemmän. Tuulivoimala”paine” on 48 kertaa suurempi, mutta tästä huolimatta ei tämän energiamuodon suhteen ole esiintynyt terveysongelmia.

Toisin kuin Genevessä ja Brysselissä, jossa 5G-verkoston käyttöönotto kiellettiin, ei Suomessa tämän “eko(!)systeemin” vaikutuksesta terveydelle olla huolissaan. Suunnitteillahan on uusi tekninen vallankumous… Ennen kuin tutkimus nopeasti poistettiin verkosta, totesi Samsung 5G-verkoston vaativan vahvistimia (mastoja) 500 m etäisyyksin. Tämä johtaisi vääjäämättömästi digisyrjäytymiseen ja maalta paon lisääntymiseen tai sitten miljoona mastohäkkyrää maataloudenkin iloksi.

Suomen(kin) maatalouden alasajo alkoi EU:iin liittymisestä ja sen myötäjäisinä saadusta globalisaatiosta. Vuodesta 1950 ovat palkat (esim. Saksa) nousseet 21-kertaisiksi, dieselin hinta ja koneiden investoinnit moninkertaistuneet, mutta vehnän tuottajahinta on pysynyt samana. Tuulivoiman syyttäminen maatalouden alasajon suhteen on hatusta tempaistu.

Uusimpia uusiutuvan energian projekteja on esim. Itävallassa nk. 100 000 katon ohjelma. Miljoonia kattoneliöitä, tuhansia megawatteja, olisi käytössä PV, photo- eli fotovoltaiikkaa varten. Tähän lisäksi ja maatalouteen liittyy myös nk. agraarifotovoltaiikka. Pilottiprojekteissa on aurinkokennosto 5 metrin korkeudessa ja tämän alapuolella esimerkiksi perunan viljelyä. Tuotto oli 83% sähköä (n. 194 kwp) ja perunasato, kuivana kesänä paahtavalta auringolta suojassa, nousi ennätyslukemiin eli 103%:iin (Frauenhofer-Institut ISE).

Tulevaisuudessa maatalous ja uusiutuvan energian tuotanto kulkevat käsi kädessä, muutamista tuulivoiman vastustajista huolimatta.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

25.2.2020

Uusimmat