Mielipiteet

Martti maalle, karttu jäälle...

Martti maalle, karttu jäälle, paimenet kylän kululle, kalamiehet kankahalle, sanottiin ennen Koijärvellä. Maat jäätyivät kulkukelpoisiksi, kartut eli viitat asetettiin jäälle, taloista koottiin kyläpaimenen palkka ja avovesikalastus loppui. Simo (28.10.) oli jo tehnyt siltoja, nyt Martti vahvisti maita, jotta Antti (30.10.) pääsisi ajamaan aisoilla: rekikelit olivat tulossa. Nykyinen Martin päivä on sekä Martti-paavin (k.10.11.655) että Martti Lutherin (s.10.11.1483) muistopäivä. Seuraava päivä 11.11. on Martti-piispan, Marteista vanhimman ja kuuluisimman.

Monissa vanhoissa kirkoissamme on kuva hevosen selässä istuvasta piispanpukuisesta miehestä jakamassa vaatteita köyhille. Hän on Ranskassa, Toursin kaupungissa 300-luvulla elänyt unkarilaissyntyinen piispa Martinus, entinen sotilas, keskiajan Euroopan rakastetuin pyhimys, ”ahdingossa olevien suojelija, väkivallantekijöiden kauhistus”.

Hänen nimensä on peräisin roomalaisten sodanjumalasta Marsista ja merkitsee ”sotaisaa”. Marttilan vaakunassa on ratsun selässä istuva, viittansa miekalla kahtia leikkaava Pyhä Martinus eli Martti. Hän antaa maassa kyyhöttävälle kerjäläiselle viitastaan puolet. Aikoinaan Marttilassa juhlittiin nimikkopyhimystä juhla-aterioilla ja sahdilla niin reippaasti, että syömingit haluttiin kokonaan kieltää. Muuallakin Suomessa Marttia on juhlittu rasvamakkaralla, pylsyllä ja rasvarieskalla.

Meillä Martti oli jakoajan, eli kekrin ja Martin päivän välisen aurinko- ja kuuvuoden 12 päivän erotuksen tasaavan ajanjakson, huipennus. Tuohon loppuivat myös runsasruokaiset syysjuhlat. Naisten piti Marttina ripustaa tuvan seinälle ainakin yksi kehrätty lankavyyhti. Se osoitti, että syystyöt tehtiin ajallaan.

Etelämpänä Euroopassa syötiin Martin hanhea ja juotiin viiniä. Ruotsi tutustui hanhensyöntiin valloitettuaan Tanskalta nykyiset eteläiset maakuntansa 1658. Maakuntien ruotsalaistamispolitiikka ei pystynyt hanheen, joka nousi Ruotsinkin juhlapöytään lipeäkalan ja puuron viereen. Hanhen matka suomalaisiin ruokapöytiin jatkuu hitaasti.

Valtaosa kristikuntaa viettää Martin päivää 11.11. Uskonpuhdistaja Martti Lutherin syntymäpäivä oli 10.11.1483. Ilmeisesti hänet ajan tavan mukaan kastettiin heti seuraavana päivänä, jolloin hän sai nimen kastepäivänsä nimikkopyhimyksen mukaan. Martti oli meillä Suomessakin sangen suosittu nimi. Hänen kaimansa oli myös Turun piispana uskonpuhdistuksen alkuvaiheessa toiminut Martti Skytte. Turun tuomiokirkossa oli keskiajalla kaksi Pyhälle Martinukselle omistettua alttaria. Niiden lahjoitustuloilla ruokittiin ja vaatetettiin köyhiä, nälkäisiä ja kodittomia. Näin pyrittiin seuraamaan Martinus Toursilaisen antamaa esikuvaa. Hänen nimestään Martti on tavallisin suomalainen muoto. Mara, Masa, Masi ja Martsa kutsumaniminä ja sukunimet Matikainen, Martikainen ja Marttinen ovat edelleen tuttuja.

Martin sotaisa, Mars-jumalaan perustuva nimitausta ei kuitenkaan oikeuta tarttumaan miekkaan edes uskon puolesta, vaikka siihen usein on hairahduttu. Pyhän Martinuksen miekka jakoi tarvitseville apua miekan käyttäjän omasta omaisuudesta. Hengen miekka on Jumalan sana – sen tiesi myös Martti Luther.

Liisa AhtiForssa

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic