Mielipiteet

Mielipide: Eduskunta alkaa olla Natoon valmis – Ukrainan tilanne on osoittanut sen, että Natoon kuulumattomalla maalla ei turvatakuita ole

Kuva: Jussi Nukari Lehtikuva
Kuva: Jussi Nukari Lehtikuva Lehtikuva/Jussi Nukari Lehtikuva

Helmikuun 24. päivä vuonna 2022 muutti Euroopan turvallisuusympäristöä dramaattisesti. Muutos tuli monelle yllätyksenä ja pian kävi selväksi, että muutos näyttää olevan pitkäaikaisempi ja pysyvämpi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin muutti uhkauksensa teoiksi ja aloitti armottoman hyökkäyssodan rauhaa rakastavaa Ukrainan kansaa vastaan. Putinille ei riittänyt edes perinteinen sota, vaan joukot määrättiin hyökkäämään päiväkoteja, kouluja ja asuintaloja vastaan. Putin on vastuussa sotarikoksista ja on vain ajan kysymys, kun tuhon keskeltä paljastuu ehkä kansamurhakin. Olenkin todennut jo aiemmin, että seuraava Putinin Euroopan ”vierailu” pitää järjestää Haagissa.

Venäjän hyökkäyssota itsenäisen valtion kimppuun osoitti sen, että Putin ei joukkoineen kunnioita itsenäisten maiden suvereniteettiä. Euroopassa Venäjän toimia on seurattu pelonsekaisin tuntein, mutta hieman eri tavalla maissa, jotka kuuluvat puolustusliitto Natoon. Naton turvatakuut ovat lisänneet rauhallisuutta mm. Baltian maissa, mitkä ilman Nato-jäsenyyttä olisivat takuuvarmasti Venäjän seuraavien iskujen kohteita tai olisivat sitä ehkä jo nyt tai olleet aiemmin. Nato onkin määrätietoisesti lisännyt resurssejaan Yhdysvaltain johdolla jäsenmaihinsa Venäjän naapurissa. Pidäkettä on haluttu vahvistaa ja alleviivata ja muistuttaa siitä, että Naton periaatteiden mukaan hyökkäys yhtä sen jäsenmaata kohtaan olisi hyökkäys kaikkia kolmeakymmentä Nato-maata kohtaan.

Ukrainan tilanne on toisaalta osoittanut sen, että Natoon kuulumattomalla maalla ei näitä turvatakuita ole. Yksikään Nato-maa eikä myöskään muukaan maa ole lähettänyt joukkojaan Ukrainan avuksi. Onneksi sentään puolustusmateriaaliapua on suostuttu maalle antamaan, mutta ei siltäkään osin parasta ja tehokkainta saatikka yhden yhtä sotilasta. Turvatakuita ei siis Natoon kuulumattomalla maalla ole.

Suomessa selvä enemmistö – 68 prosenttia – kannattaa nyt puolustusliitto Natoa. Kansan mielipiteen nopea muutos Naton kannalle on saanut myös puolueet ja kansanedustajat kääntymään Naton taakse. Eduskunnassa on jo nyt käsittelyssä turvallisuusselonteko ja oma arvioni on, että pääministeri Sanna Marin (sd.) tulee kertomaan myönteisen Nato-kantansa toukokuun alussa ja sen jälkeen myös SDP asettuu tukemaan Natoa. Tässä vaiheessa kansanedustajista on Naton kannalla 160–170 ja Suomi tulee jättämään Nato-hakemuksen nopeammin kuin nyt ajattelemmekaan.

Natoon liittyminen ei myöskään poista tarvetta vahvistaa omia puolustusvoimiamme. Eikä se myöskään poista tarvetta jatkaa kahdenvälisen ja monenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä. Jos ja kun Ruotsi lähiaikoina myös hakemuksensa liikkeelle saa, niin Nato-maina puolustusyhteistyömme tulee syvenemään entisestään – voisi sanoa, että ilman rajoja.

Eduskunta on siis pian Nato-valmis ja varsinainen hakemus voidaan jättää. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa yhteistä puolustusta ja ainoiden oikein turvatakuiden piirissä.

Uusimmat

Fingerpori

comic