Mielipiteet

Mielipide: Forssan kaupunki omistaa kaksi harvinaisen upeaa aluetta, joille on edelleen tarvetta

Ruostejärven sauna on palvellut käyttäjiä. Kuva: Tapio Tuomela / FL

Ymmärtääksemme tätä päivää ja arvostaaksemme sitä, mitä meillä on, pitää tuntea myös menneisyyttä.

Samaan aikaan, kun vähävaraisten ruokailu kansakouluun järjestettiin, teki tohtori Göta Lingvald aloitteen vuonna 1927 johtokunnalle, että Forssa järjestäisi virkistystoimintaa sellaisille oppilaille, joille siihen ei olisi mahdollisuutta oman perheen toimesta. Asia eteni nopeasti, määrärahakin varattiin ja tohtori suostui toiminnan valvojaksi.

Kun sopivaa tilaa ei löytynyt, lykkääntyi asia niin, että toiminta pääsi alkamaan vuonna 1929 Vähä-Saksan tilalla Lamminrannassa. Parin vuoden kuluttua vuokrattiin Tammelan kirkolta Lepolan tila tarkoitukseen. Tulijoita olisi ollut 200, mutta tiloihin voitiin ottaa vain kaksi 30 oppilaan ryhmää, joihin lapset valittiin sosiaalisin perustein kouluhoitaja Martta Herneen ehdotuksen mukaan. Kumpikin ryhmä oli siirtolassa viisi viikkoa! Viikkojen jälkeen suoritetussa terveystarkastuksessa todettiin sekä fyysisen että psyykkisen kunnon kohentuneen.

Vuonna 1941 kauppala osti nykyisen leirialueen Ruostejärven rannalta nimenomaan siirtolatoimintaa varten. Kausi kesti 10 viikkoa noin kolmen viikon jaksoina. Koska halukkaita tulijoita oli edelleen enemmän kuin paikkoja, lapset valittiin nytkin sosiaalisin perustein. Jakson alussa ja lopussa oli terveystarkastus, jossa yleensä havaittiin positiivisia tuloksia..

Kun tulin Forssaan vuonna 1960 leirien päivärytmi oli perinteisesti sama, mutta ohjaajien mukaan toiminnan painotukset olivat erilaisia.

Tuolloin ohjaajina oli nais- ja miesopettaja ja kummallakin nuori apulainen.

Jossakin vaiheessa toiminta siirtyi nuorisotoimen hoitoon ja tulokset olivat edelleen myönteisiä ja toimintaan tuli eri leireille lisää omia painotuksia. Leirijakso oli yleensä työviikko.

Sitten tuli loppu ja alue jäi täysin hoitamatta, kunnes muutamia vuosia sitten saatiin aikaan saunaremontti ja täysin ränsistynyt alue kohensi viime kesänä ilmettään melkoisesti pieneltä osalta.

Keväällä perustettu työryhmä on tehnyt hyvän selvityksen, jonka tuloksia esiteltiin kuntalaisille. Asia lähti liikkeelle oikealla tavalla, kun siihen kuului kaikkien valtuustoryhmien edustaja.

Lupaava alku kaipaa myös toteutusta. Ensimmäiseksi olisi talousarvioon saatava määräraha ja sitoutuminen siihen, että se olisi vuosittainen, jolloin aluetta voisi kehittää vähitellen sitä mukaa, minkälaista toimintaa ja missä laajuudessa siellä harjoitetaan! Lopetetun kaltainen leiritoiminta on aikansa elänyt!

Asiaa hoitamaan on syytä perustaa kansanpuiston tapaan hoitokunta, joka tekee tarvittavat selvitykset käytöstä ja sen edellyttämästä kunnostuksesta ja määrärahaesitykset. Kyse on useista vuosista. Peruslähtökohtana on oltava se, että se alue on edelleen pääasiassa forssalaisille tarkoitettu, vaikka lähitulevaisuudessa käyttäjiä olisi varmaan kauempaakin. Jo ensi kesänä voitaisiin kokeilla saunomisen lisäksi jotain muutakin toimintaa.

Vuonna 1932 Esko Aaltosen aloitteesta vuokrattiin Saaren kansanpuisto Kotiseutuyhdistykselle. Puisto tarkoitettiin virkistyskäyttöön ennen muuta alueen asukkaille, joilla ei ollut mahdollisuutta omaan mökkeilyyn. Jotkut vastustivat hanketta, mutta se osoittautui melko pian tarpeelliseksi! Laajentunut alue tuli vuonna 1980 Tammelan ja Forssan yhteisomistukseen ja koki jonkinlaisen alennustilan sekin. Viime aikoina siellä on tehty parannuksia, jotka kohentavat varsinkin uimarannan käyttöä.

Kaupungilla on omistuksessaan kaksi harvinaisen upeaa aluetta, joille on edelleen tarvetta, joskin osin eri syistä kuin aikoinaan!

Kiitos työryhmälle ja tehdyistä parannuksista kunnille!

Pentti Kaunisto

Uusimmat

Fingerpori

comic