Mielipiteet

Mielipide: Helatorstai, vanha pyhä – Monet juhlamenot ovat myöhemmin saaneet kristillisen sisällön

Ritvalan helkajuhlan tunnelmaa Sääksmäellä. Kuva: Juhani Salo, arkisto
Ritvalan helkajuhlan tunnelmaa Sääksmäellä. Kuva: Juhani Salo, arkisto

Vanha kirkkopyhä helatorstai siirtyi 1973 almanakassa lauantaiksi. Nimi oli Kristuksen taivaaseenastumispäivä. Kansan mielestä vaihto oli huono.

Pyhä palasi 1992 vanhalle paikalle, 40 päivää pääsiäisestä. Helatorstain ruotsista lainattu nimi helg merkitsee pyhä. Ruoho ei kasva eikä lintu kortta liikuta. Kristillisen sisällön mukaan Jeesus ilmestyi silloin oppilailleen käskien tehdä kaikki kansat opetuslapsiksi kastamalla ja opettamalla. Oppilaat näkivät Jeesuksen nousevan taivaaseen.

Katolisissa maissa päivän laulu- ja rukouskulkueet muistuttivat opetuslasten vaellusta Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen. Niiden esikuva ovat kasvukauden alun hedelmällisyyskulkueet. Monet juhlamenot ovat myöhemmin saaneet kristillisen sisällön, kuten Suomen peltojen siunaaminen veisaten ja rukoillen kanttaiviikolla, rukoussunnuntain ja helatorstain välisenä aikana. Muinaisruotsin sanalaina tarkoittaa käyntiä ja kulkemista. Papit johtivat väen pelloille siunaamaan oraat ja rukoilemaan hyvää satoa. Nuoret polttivat helavalkeita, joiden ympärillä leikittiin ja tanssittiin. Jos kotiinpalaajalla ei ollut saattajaa, ei sitä ollut koko vuonna. Tällä viikolla ei saanut kyntää eikä kylvää.

Sääksmäen Ritvalan helkajuhla perustui katolisen ajan rukouskulkueisiin. Kylän tytöt kulkivat aattoiltana kujia ristiin laulaen virsiä ja balladeja. Kohde oli Helkavuori, tulet, laulu ja tanssi. Alku- ja loppuvirren lisäksi laulettiin kolme balladia: Mataleenan runo, Inkerin ritariruno ja Annikaisen runo.Kansanrunouden kerääjät löysivät ne 1820-luvulla. Helkavirret innoittivat Eino Leinoakin. Papit yrittivät kitkeä perinnettä, mutta kuulijoina oli lähipitäjien herrasväkeäkin. Ilman juhlaa pellot kuivuisivat ja kuihtuisivat.

Mataleenan runo innoitti Albert Edelfeltiä 1890 maalaamaan aiheesta. Raamatun kuva Maria Magdaleenasta on niukka ja ristiriitainen. Hän oli Jeesuksen lähimmistä seuraajista ainoa nainen, yksi ylösnousemuksen ensimmäisistä todistajista. Idän ja lännen kirkkojen kuvat hänestä poikkeavat toisistaan. Läntisen perinteen mukainen hahmo siirtyi suomalaiseen kansanrunouteen. Kopea Mataleena kieltäytyy antamasta oudolle kulkijalle kaivosta vettä. Kulkija on Jeesus, joka paljastaa hänen salaisuutensa kysymällä: -Kussas kolme poikalastas? Yhden tuiskasit tulehen, toisen viskasit vetehen, kolmannen kaivoit karkeisehen. Matleena alkaa itkeä, itkee kiulun täyteen, pesee Jeesuksen jalat, kuivaa ne hiuksillaan.

Edelfeltin maalauksessa kohtaaminen tapahtuu syksyisen järven rannalla: kellastuneet koivut pudottavat lehtiään, järvi on hiljaa. Jeesus ei käänny pois, hän ojentaa kätensä avuksi ahdistuneelle.

Kanttaiviikon sää on vastakohta tulevan kesän säälle: kun on kylmä kanttaiviikko, niin on heinäaika heleä. Hyvää helatorstaita!

Uusimmat

Fingerpori

comic