Mielipiteet

Mielipide: Hyvinvointialueen henkilöstö pitää kelpuuttaa myös päätöksentekijöiksi aluehallitukseen

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustossa puheenvuoroaan käyttämässä Sari Rautio (kok.). Kuva: Tomi Vesaharju

Hyvinvointialueen henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia on edistettävä. Hyvinvointialueelta palkkaa saavia on kohdeltava myös päätöksentekijöinä yhdenvertaisesti lain mahdollistamissa rajoissa. Vaalikelpoisuussääntelyn perusratkaisu on sama kunnissa ja hyvinvointialueilla. Näiltä osin säädösvalmistelussa ei ole tehty poikkeavia valintoja suhteessa kuntalain sääntelyyn. Kuntalain tapaan alue päättää itse lakisääteisiä toimielimiä lukuun ottamatta toimielinrakenteestaan. Aluehallituksen vaalikelpoisuuden rajautumiseen hva:n henkilöstön osalta vaikuttaa juuri toimielinrakenne.

Kunnissa on yleisesti käytössä ns. lautakuntarakenne eli hallituksen alaisuudessa toimii lautakuntia, joille on delegoitu ko. toimialan asioiden hoitaminen ja toimialan henkilöstö toimii kyseisen lautakunnan alaisuudessa. Näin kunnan henkilöstön vaalikelpoisuuden rajoittuminen ulottuu ns. omaan lautakuntaan ja henkilöstö on vaalikelpoinen kunnanhallitukseen.

Tietyin edellytyksin hva:n henkilöstö on vaalikelpoinen aluehallitukseen. Välittömästi aluehallituksen alaisena toimiva hva:n palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen. Vaalikelpoisuuden rajaus voidaan siis käytännössä poistaa vain toimielinrakenteen kautta.

Mikäli hva arvostaa henkilöstön monipuolista osaamista ja eri tavoin mahdollistaisi henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia, toimielinrakenne tulee muuttaa niin, että se mahdollistaa henkilöstön vaalikelpoisuuden aluehallitukseen. Nyt lakia tiukempi hallintosääntömme poistaa kaikilta n. 6500 henkilöstöön kuuluvalta vuoden -23 alusta vaalikelpoisuuden aluehallitukseen. Myös perustyötä tekeviltä. Silti hallitukseen vaalikelpoisia ovat mm. sote-yrittäjät, joilla voi olla yrityksensä intressejä päätettäviin asioihin. Aluehallitukseen voi kuulua myös valtakunnan tason päättäjiä, jotka päättävät eduskunnassa hyvinvointialueen rahoituksesta. Mutta esim. hva:n palveluksessa oleva sihteeri tai perustyötä tekevä lääkäri ei nykyisen hallintosääntömme mukaan voi olla aluehallituksen jäsen.

Hallintosääntöä ei tehdä vain yhden valtuustokauden ajaksi. Se koskee seuraavissakin vaaleissa valittavia päättäjiä. Houkutteleeko se hva:n työntekijöitä enää ehdolle tai äänestämään, kun päätöksenteon kannalta yksi merkittävimmistä paikoista ei ole mahdollinen?

Nyt hallinto- ja palkkiosäännön mukaan aluehallituksen puheenjohtaja voi halutessaan toimia päätoimisena tai osa-aikaisena luottamushenkilönä. Aluevaltuusto on päättänyt puheenjohtajan tehtävien hoitoon hyväksyttävän työajan määrän ja palkan sekä muut korvaukset. Hallituksen pj. olisi hyvinvointialueen palkkalistoilla ja oikeutettu samoihin työhön liittyviin virka- ja työehtosopimuksen mukaisiin etuuksiin ja sosiaalietuuksiin kuin hva:n palveluksessa oleva työntekijä. Onko tämä mahdollista vai muutammeko taas vuoden alussa hallinto- ja palkkiosääntöä niin, että hallituksen pj. toimii ainoastaan luottamushenkilönä eikä ole hva:n palkkalistoilla?

Kannatettavampaa on hallintosäännön muuttaminen syksyn aikana toimielinrakenteen osalta tasavertaiseksi, jolloin henkilöstö on lain mukaisin reunaehdoin vaalikelpoinen aluehallitukseen. Kysynkin; millaisena työnantajana hva haluaa näyttäytyä henkilöstölle?

Johanna Häggman, Kesk

aluevaltuutettu ja -hallituksen II vpj.

Uusimmat

Fingerpori

comic