Mielipiteet

Mielipide: Ilkka Kononen on kuntarajoja pohtiessaan oikealla asialla – Klusterirakenne tarjoaa suuruuden ekonomian etuja

Tarvitaanko kuntarajoja? Kuva: Seppo Pessinen

Ilkka Kononen pohtii kolumnissaan (FL 2.8.) ”Hynttyyt yhteen” hengessä, kuinka Lounais-Häme pärjäisi ilman kuntarajojaan. ”Uudessa tilanteessa kuntapäättäjillä pitäisi riittää rohkeutta vanhojen käsitystensä kyseenalaistamiseen ja asioiden perinpohjaiseen selvittämiseen. Ei tutkimus ainakaan väärä ja tarpeeton ole”, kirjoittaa Kononen ja on oikealla asialla. Olkoonkin, etteivät kuntaliitokset ole patenttiratkaisu kaikkiin pulmiimme.

Kuntayhteistyötä tutkineena ja klustereista kirjoittaneena tarjoan pohdinnan perustaksi juuri klustereita, oli sitten kyse taloudesta ( cluster economy ), politiikasta ( cluster policy ) tai taiteesta ( cluster art ). Kun nämä analysoi, siihenkin tarjoan klusterianalyysiä ( cluster analyse ). Googlaten nuo käsitteet voi tulla vakuuttuneeksi, etteivät nämä ole aivan uusia ja vain muutaman harrastamaa puuhastelua, oli kyseessä sitten kunta, valtio, EU, globaali maailma tai kyläyhteisö.

Klusteri tarkoittaa taloustieteessä yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä, jotka ovat muodostuneet toisiinsa sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat merkittäviä kilpailun kannalta. Klusteriajatus perustuu siihen, että verkostoyhteyksillään organisaatio voi tuottaa hyötyä itselleen ja koko verkostolle. Mukana olevat saattavat olla eri aloilta, sijaita toisaalla, mutta siitä huolimatta löydetään jokin yhteinen tapa hyötyä yhteistyöstä ja saavuttaa synergiaa.

Yhteistoiminnan kannalta on otettava huomioon, että klusterissa on mukana myös kilpailevia organisaatioita. Tämän vuoksi yhteistoiminta saattaa olla jossain suhteissa kiellettyäkin (vrt. kartellisäännökset).

Tehokkaan klusterin tärkeimmät ominaisuudet ovat tuottavuuden kasvu, innovaatiokyky ja strateginen kyvykkyys. Kun useat tahot kehittävät yhteistyötään voidaan saavuttaa yhdessä suuruuden ekonomian etuja ilman usein sen tuomaa raskautta.

Muutos kuntien tehtävissä vapauttaa pohdinnat tavalla, jossa on syytä edetä nyt yksi asiakokonaisuus kerrallaan. Otan esimerkkinä työllisyyden hoidon, en koko laajaa muuttuvaa kuntiemme uutta tulevaisuutta yhdessä sitä rakentaen. Kuntien työllisyyden ratkaisumalli perustuu pohjoismaiseen työllisyydenhoidon malliin, kuntakokeilujen kokemuksiin ja on luotu kuntien edustajien kanssa vastaamaan erilaisten kuntien tarpeisiin. Nämä tarpeet eivät ole yhden kunnan hoidettavia vaan yhteisiä. Palvelut yhden luukun periaatteella sekä työnhakijoille että työnantajille klusterirakenteena lisää kunnissa vahvaa ymmärrystä mm. asiakasprosesseista ja elinkaaritarpeista. Ne eivät ole yhden kunnan hoidettavia.

Klusterirakenne tarjoaa lisäarvoa uudesta kuntaekosysteemistä , kuntaryppäät voivat eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista, työn kysyntää ja tarjontaa sekä ehkäistä työttömyyttä nykyistä laajemmin ja etenkin alueella, joka on usean maakunnan rajalla ja suurten keskusten kolmion keskellä. Samalla yhteistyö kuntien ja valtion välillä, myös uuden maakunnallisen organisaation suuntaan, takaa meille laadukkaat kansalliset järjestelmätason palvelut, kuten digijärjestelmät , paikallisen työllisyyden hoidon tueksi. Klusterissa yhteydet soten ja osaamisen palveluihin helpottuvat vahvistamalla yhdyspintoja tuottamalla asiakaslähtöinen ja toimiva kokonaisuus asiakkaille.

Syntyy elinvoimainen ”uusi kunta”, jossa kuntien työllisyyden ratkaisumalli yhdistää työnantajien ja työnhakijoiden palveluita kuntien elinvoiman edistämiseen osana sote-uudistuksessa tunnistettua uusi kunta -ajattelua.

Matti Luostarinen

fil.tri, val.tri

Uusimmat

Fingerpori

comic