Mielipiteet

Mielipide: Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä 5.2. on vanhimpia kansallisia juhlapäiviämme

J.L.Runeberg (1804 –1877). Kuva: Juhani Salo
J.L.Runeberg (1804 –1877).

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä on vanhimpia kansallisia juhlapäiviämme. Keisarilliset merkkipäivät juhlittiin virallisesti, mutta ensimmäistä kertaa Runebergin päivää vietettiin runoilijan synnyinkaupungissa Pietarsaaressa 1854 hänen 50-vuotispäivänään.

Merikapteenin poika Johan Ludvig Runeberg pääsi ylioppilaaksi 1822 ja toimi Turun akatemian opiskeluvuosina kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä. Siellä hän ihastui Sisä-Suomen luontoon ja kansaan. Turun palon jälkeen akatemia eli yliopisto muutti Helsinkiin, jossa Runeberg valmistui filosofian kandidaatiksi, väitellen myöhemmin tohtoriksi. Roomalaisen kirjallisuuden dosentuurin hän sai 1830. Työn ohessa hän toimi lehtimiehenä ja opettajana.

Porvooseen Runeberg muutti 1837 lukion lehtoriksi. Sittemmin hän oli rehtori. Porvoossa hän otti myös pappisvihkimyksen. Elämänsä viimeiset 13 vuotta Runeberg oli vuodepotilas halvaannuttuaan metsästysretkellä. Avioliiton hän oli solminut piispa Tengströmin veljentyttären Fredrikan kanssa. Vaimo omistautui Runebergin sairastuttua miehen hoitamiseen, oman kirjallisenuransa uhraten. Porvoossa lukiolaiset lauloivat Runebergin merkkipäivänä kodin pihalla. Pian mukaan tulivat palokunnan soittajat. 1860-luvulla koululaiset pitivät vapaapäivän runoilijan kunniaksi. Juhlassa oli viisi antiikinajan piirrettä: juhlavalaistus, laulutervehdykset, kuvaelmat, seppelöinti ja orjien eli koululaisten vapaapäivä.

Runeberg kuoli 1877. Hänet haudattiin Porvoossa juhlallisin menoin. Runebergin pojan Walterin veistämä isän patsas on Helsingin Esplanadilla.

Kouluviikko lyheni 1970-luvulla viisipäiväiseksi. Runebergin päivästä tuli koulupäivä. Svenska Litteratursällskapet i Finland jakaa Runeberginpäivänä tunnustuspalkintoja suomenruotsalaisille taiteen ja tieteen edustajille.

Runebergin Porvoon koti on nyt museo. Tampereelta Virroille kulkeva laivareitti on nimetty Runoilijan tieksi. Ruovedellä on Runoilijan lähde.

Tunnetuin ja arvostetuin Runebergin työ on Suomen sodasta (1808–1809) kertova runokokoelma Vänrikki Stoolin tarinat. Yhden sen runon tunnemme kaikki: Maamme-laulu. Fredrik Paciuksen säveltämänä suomalaiset sen kuulevat ja laulavat. Samasta runokokoelmasta ovat Sotilaspoika ja Porilaisten marssi. Suomalaisen sisun perikuva Saarijärven Paavo ”pani leipään puolet petäjäistä”. Tuttuja virsiäkin on Runebergin kynästä, kuten Mä silmät luon ylös taivaaseen ja On meillä aarre verraton.

Runebergin päivä nostaa myös veden kielelle. Runebergin torttu on hyvä syy käydä kahvilassa tai leipomossa. Torttu on yhtä tunnettu kuin laskiaispulla. On arveltu, että torttu olisi Fredrika-rouvan keittiöstä, mutta yhtään luotettavaa reseptiä ei ole jäämistöstä löytynyt. Kerrotaan, että runoilija oli perso makealle haluten aamuryypyn seuraksi sokerileivonnaisen. Se tuotiin porvoolaisen Asteniuksen leipomosta. Nämä muru-korppujauholeivonnaiset olivat suosittuja jo 1700-luvun lopulla. Ehkä ensin oli torttu, johon sitten yhdistettiin runoilija.

Runebergin torttu on hienossa seurassa: Napoleonin leivos, Aleksanterintorttu, Kustaa Aadolfin leivos! Maistuvaa Runebergin päivää!

Uusimmat

Fingerpori

comic