Mielipiteet

Mielipide: Kevät alkaa vapusta – Pyhät juuret ovat vaihtuneet koko kansan riehaan

Vappumarssin tunnelmaa Forssassa vuonna 2019. Kuva: Lassi Puhtimäki
Vappumarssin tunnelmaa Forssassa vuonna 2019. Kuva: Lassi Puhtimäki

Vappu ei tuo mieleen erityisen pyhiä asioita. Walburgis, josta päivä sai nimensä, oli hurskaudestaan kuulu Englannin kuninkaan Rikhardin tytär. Hän lähti veljiensä mukana Saksaan lähetystyöhön 700-luvulla. Heidenheimin luostarin abbedissana hän huolehti tyttöjen opetuksesta,perusti sairaalan ja teki luostarista kulttuurikeskuksen. Kuoleman jälkeen hänet julistettiin pyhimykseksi.

Suomessa hän oli Valpuri eli Vappu, jonka päivä oli maatalouden merkkipäivä: paikoin karja laskettiin laitumelle. Pohjanmaalla lapset juoksivat lehmänkellot kaulassa karjaonnea varmistamassa. Rannikolla poltettiin kokkoja susien karkottamiseksi. Päivään liittyi työkieltoja: kalaonni meni jos kalasti.

Vappuna kylvetty touko ei menestynyt. Kun vappuaamuna huusi: Ka selkääni! niin selkä kesti kesän työt.

Keski-Euroopassa vappu oli kevätjuhla, jota juhlittiin turnajaisin: kesäkreivi ja talvikreivi taistelivat. Kesä voitti. Turussa 1557 Juhana-herttua järjesti tällaisen juhlan. Tarjoiluun kuului kuusi tynnyriä olutta.

Nyt vappu on koko kansan juhla, jossa yhdistyy kansainvälinen työväenaate, keskieurooppalainen kevätjuhla, pohjoismainen ylioppilaiden kevätrieha, moderni katukarnevaali ja perisuomalainen humalajuominen. Osa perinteestä on yhä vapunpäivää, mutta korkeakouluopiskelijat alkoivat jo 1920-luvulla juhlia aattona.

Reipas ryyppääminen tuli tutuksi punssilla ja boolilla 1800-luvulla. Vuoden 1919 kieltolaki ei onnistunut juomista rajoittamaan. Lain kumoaminen 1931 luvallisti julkijuomisen vappunakin.

Ylioppilailla oli ennen kaksi lakkia: tumma talvilakki ja valkoinen kesälakki. Lakinvaihto tapahtui Floran päivänä 13.5. Runebergin ja Paciuksen Maamme-laulu laulettiin 1848 ensi kerran tällaisessa juhlassa. Ylioppilaiden isänmaallisuus närkästytti Venäjän tsaaria: juhlat kiellettiin. Kun ne taas sallittiin, alkoi kiista ajankohdasta. Malli otettiin Upsalasta, jossa kevään juhlaa vietettiin 1.5. Säät vaihtelivat.

Nyt opiskelijat pukeutuvat vappuna haalareihin. Niiden käyttö alkoi 1970-luvulla, haluttiin erottua oppiaineen värein ja tunnuksin korkeakouluopiskelijoiksi. Opiskelukaupungissa lakitetaan sopiva patsas ylioppilaslakilla. Tavan alkuperä ei ole varma: Jalmari Finnen satukirjassa kuvataan helsinkiläisen patsaan lakitusta jo 1922. Toinen tieto kertoo Havis Amandan eli Mantan saaneen lakin Wille Varis -nimiseltä lääketieteen opiskelijalta 1932.

Vappu on ”työn päivä”. Sosiaalidemokraatit halusivat 1800-luvun lopulla kaikille maille yhteisen mielenosoituspäivän 8-tuntisen työpäivän puolesta. Sosialistinen internationaali päätti 1889, että Yhdysvaltojen työläisten mielenosoituspäivä 1.5. olisi sopiva. Ennen työväki oli lähtenyt kaupungeista eväsretkille luontoon kesäkuun 1. sunnuntaina. Kevätmarssit siirrettiin 1900-luvun alussa virallisesti vapunpäivään.

Tutkija Sirpa Karjalainen toteaa: ”Vappu on ristiriitaisuuksien juhla: juhlitaan kevättä, vaikka sataisi räntää taivaan täydeltä. Koko kansa juhlii. Työläinen pukeutuu parhaimpiinsa, ylioppilas haalariin. Vappu nimettiin 1978 suomalaisen työn päiväksi, vaikka työ ei ole mistään päivästä niin kaukana kuin vapusta. Ahkeria työn sankareita ovat pikkupojat, jotka keräävät juhlijoiden jäljiltä tyhjiä pulloja ansaiten sievoisia taskurahoja.”

Uusimmat

Fingerpori

comic