Mielipiteet

Mielipide: Kouluissa voidaan ehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden kärjistymistä

Vanhemman sairaus tuo mukanaan ahdistusta, pelkoa ja muita raskaita tuneita. Kuva: Tapio Tuomela / FL

Lapsiomaisen tilanteen tunnistaminen ja oikeanlaisen tuen tarjoaminen ovat tärkeitä keinoja vaikuttaa lasten ja nuorten mielenterveyteen. Kouluilla on tässä merkittävä rooli: oppilashuoltopalveluja on tehostettava epävarmoina aikoina

Arvaamattomat kriisit voivat heikentää kenen tahansa mielenterveyttä. Pitkittynyt epävarma maailmantilanne ja sen aiheuttamat muutokset herättävät huolta. Monissa perheissä tilanteet ovat kärjistyneet: mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä väsymys ovat korostuneet. Entistä useampi lapsi on lapsiomainen, jonka elämään vanhemman psyykkinen sairaus vaikuttaa.

Aikuisten pahoinvointi heijastuu lapsiin ja muuttaa lapsen elämää. Vanhemman sairaus tuo mukanaan ahdistusta, pelkoa ja muita raskaita tunteita. Lapsi saattaa joutua ottamaan aikuisille kuuluvaa vastuuta kodin arjesta ja sairastuneen hoidosta. Ongelmien pitkittyessä lapsi voi ajautua jopa oman vanhempansa omaishoitajaksi. Näin ei saa olla.

Lapsiomaisen avuntarve ei aina näy ulospäin. Kodin arjessa vastuuta kantava lapsi voi näyttää pärjäävältä ja harrastaa aktiivisesti, eikä hänen ole helppo pyytää apua itselleen. Toisaalta lapsi voi myös olla väsynyt, eristäytynyt tai levoton. Riippumatta siitä, onko lapsi reipas tai oireileeko hän, on tilanteen ja tuen tarpeen tunnistamiseen panostettava huomattavasti nykyistä paremmin.

Tutkimusten mukaan riittävän ajoissa annettu apu perheille ja lapselle suojaa lasta vanhemman psyykkisen sairauden tuomilta riskeiltä. Uusi lukuvuosi on jälleen käynnistynyt ja lapsiomaisten tunnistamisessa koulut ovat avainasemassa: kun kotien seinien sisälle on mahdotonta nähdä, on tärkeää, että henkilökunta osaa tunnistaa, kysyä ja ohjata lapsiomaiset läheisille suunnatun tuen kuten FinFamin toiminnan äärelle.

Lasten ja nuorten hyvinvointi edellyttää uudenlaisia sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyörakenteita, jossa on huomioitava myös järjestöjen tarjoama vertaistuki. Vertaistuki on tärkeää erityisesti lapsiomaisille, koska moni luulee olevansa ainoa, jonka perheessä on mielenterveyden haasteita.

Kouluihin tarvitaan lisää varhaista puuttumista ja lapsiomaisten tilanteen tunnistamista. Oppilashuoltoon on osoitettava riittävät resurssit, ja on luotava selkeät polut oppilashuollon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välille. Oikea-aikaisen tuen varmistamiseksi on huolehdittava perhepalveluiden, mielenterveyspalveluiden sekä psykososiaalisen tuen saatavuudesta.

Kuka tahansa koulun arjessa oleva aikuinen voi olla se ihminen, joka huomaa, rakentaa luottamusta ja mahdollistaa lapselle avun ja tuen pariin pääsemisen. Jos huoli herää, kysy lapsen kuulumisia. Totuudenmukaista vastausta saa harvoin heti, joten ole valmis kysymään asiaa uudelleen.

Lapsiomaiset ovat Suomessa näkymätön ryhmä, jolla on merkittävästi kohonnut riski sairastua mielenterveyden ongelmiin ja syrjäytyä. Heidät on opittava tunnistamaan jo ennen kuin lapsella ilmenee näkyvää mielenterveyden oireilua.

Lapsia ei saa jättää selviämään yksin. Ratkaisuja löytyy, kun tahtotila on oikea.

Uusimmat

Fingerpori

comic