Mielipiteet

Mielipide: Kouluruokailu mukavammaksi ilman kilpailutuksia – Hyvä ruoka ja hyvin järjestetty ruokailutapahtuma maksavat ja vaativat, mutta eikö lapset ole sen arvoisia?

Kouluruokailu herättää keskustelua. Kuva: Tapio Tuomela
Kouluruokailu herättää keskustelua. Kuva: Tapio Tuomela

Ennen pääsiäistä tekstaripalstalla kaksi äitiä (14.4. , Hyvin pettynyt äiti, 15.4. , Ruokalista vaihtoon) arvosteli kouluruokaa. Peruskoulussa opettajien ja henkilökunnan palkat ovat melko suuri kuluerä ja ne eivät jousta. Työstä pitää tietenkin maksaa palkka, mutta sitten jää vähän kuluja, joista voidaan joustaa ja tinkiä eli kouluruoka. Sitä kilpailutetaan, normeerataan ja pidetään vähän niin kuin ”eläinten rehukuluna” ja siis vain kulueränä.

Aikuisilla on joustavat työajat ja he voivat ruokailla myös joustavasti. On toki kiireisiä perustöitä, mutta silloinkin voi valita ruokansa ja eväänsä. Ainakin periaatteessa useimmat aikuiset voivat tehdä ruokailuhetken miellyttäväksi ja terveelliseksi. Lapset hoputetaan usein kiireellä massaruoan ääreen pikaisesti hotkimaan, jos se edes kelpaa.

Hankintalaki ja EU:n määräykset eivät pakota kuntia kilpailuttamaan yhtään mitään, jos ne tuottavat esimerkiksi kouluruoan itse pienissä keittiöissä oman vakituisen henkilökunnan tuottamana. Jos muka kilpailutettu teollisuusruoka on halvempaa, eikö sen hävikki sitten ole kustannus? Jos peruskouluissa mietittäisiin ruokailua kasvatustapahtumana ja miellyttävänä taukona, voisi ruoan menekkikin olla parempi. Ruokaa pitäisi oppia arvostamaan jo lapsena.

Ensi vuonna kunnilla on tilaisuus keskittyä lähes pelkästään peruskoulutuksen järjestämiseen, koska siitä tulee kuntien tärkein tai ainakin kustannuksiltaan suurin tehtävä; sote-kuluthan siirtyvät maakunnille. Jos kerran nähdään lapset kauniisti voimavarana, pitäisi tehdä konkreettisesti jotain. Hyvä ruoka ja hyvin järjestetty ruokailutapahtuma maksavat ja vaativat, mutta eikö lapset ole sen arvoisia?

Uusimmat

Fingerpori

comic