Mielipiteet

Mielipide: Miten Vladimir Putinista tuli Venäjän uusi tsaari ja demokratian lakkauttaja

Venäjän presidentti Vladimir Putinin toimintaa määrittää osaltaan hänen menneisyytensä. Kuva: Akseli Muraja

Amerikkalainen The New York Timesin toimittaja Steven Lee Myers on kirjoittanut kirjan Vladimir Putinin tiestä Venäjän presidentiksi 1990- ja 2000-lukujen taitteessa. Kirjan keskeinen sanoma on, että ”syyllinen” oli hänen edeltäjänsä, presidentti Boris Jeltsin. Mutta miten Putinista tuli nykyinen ”uusi tsaari”, kuten Myers kirjoittaa?

Jo koulussa väkivaltaan taipuvainen Vladimir kiinnostui kamppailulajeista ja erityisesti judosta, minkä hän sitten myöhemmin on halunnut tuoda näyttävästi esiin. Ratkaisevin tapaus oli kuitenkin hänen rekrytointinsa 23-vuotiaana vakoilu- ja turvallisuusorganisaatio KG B :n palvelukseen sen Leningradin osastoon. Hänestä tuli virkamies, jonka tehtävänä oli pitää yllä yhteiskuntajärjestystä ja – huom. – poliittista kontrollia. Tutuksi tulivat taktiikat, joita käytettiin neuvostovallan arvostelijoita – Solzenitsin ym. – kohtaan. Jo tämä selittää pitkälle sen, miksi nykyinen presidentti Putin on jo ennen Ukrainan sotaa halunnut poistaa kaiken yhteiskuntakritiikin kovin ottein.

Venäjällä oli eletty ”lakien diktatuuria”, minkä Putin halusi toteuttaa samoin jo KG B :n aikana ja sittemmin FSB:n johtajana. Tämä tuli hyvin esiin hänen monissa kirjoituksissaan ja puheissaan.

Ratkaiseva tapaus Putinin urapolulle oli hänen pääsynsä Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 uuden Venäjän presidentiksi valitun presidentti Boris Jeltsinin lähipiiriin, Jeltsinin, joka ainakin pyrki viemään Venäjää demokraattisempaan suuntaan. Valitettavasti hän sortui vallassa pysyäkseen korruptioon ja epärehellisiin vaalikampanjamenetelmiin vuoden 1995 presidentin vaaleissa. Venäjän kansa menetti uskonsa demokratiaan. Tämäkin oli merkittävä tausta Putinin valtaan nousulle.

Lopulta Putin näki, miten Venäjän valtio alkoi olla 1990-luvun lopulla lähes toimintakyvytön, ja alueiden kuvernöörit huseerasivat mielensä mukaan. Oli myös vallankaappausyritys vuonna 1998. Putin teki vaikutuksen pysymällä lojaalina ylimmälle valtion johdolle.

Sairas Jeltsin sekä hänen ”Perheensä” joutui yhä hankalampaan asemaan presidentin itsensä pelätessä, oliko hänellä enää tukijoita. Tässä tilanteessa hän pyysi Putinin luokseen tarjoten tälle pääministerin virkaa. Vladimir vastusteli aluksi sanoen, että ”en pidä vaaleista, onko niitä pidettävä”! Jeltsin vakuutteli, että kyllä ”asiantuntijat” pitäisivät huolen kansan äänestämisestä ”oikein”.

Jeltsinin taktiikkana olikin se, että Putin lopulta nimettäisiin presidentiksi hänen itsensä pyytäessä eroa virastaan. Putin vastasi nyt ”kyllä”. Hänen piti vain tehdä sopimus, jonka mukaan hän antaisi Jeltsinille takuun, ettei tätä syytettäisi mistään presidenttikauden tapahtumista. Näin myös tapahtui.

Kun nyt ihmettelemme Putinin toimintaa Venäjän presidenttinä demokratian lakkauttajana, sen voi ymmärtää – ei hyväksyä – edellä kuvattua vasten. Nato-viha syntyi Kosovon sodassa ja Naton aktiivisella puuttumisella siihen vuosina 1994–1995.

Sen sijaan Ukrainan sotaa mikään historiassa ei tue – sen Putin keksi ihan itse tulkitessaan menneitä tapahtumia harhaisella tavallaan.

Jyrki Jokinen

valtiotieteen tohtori

Uusimmat

Fingerpori

comic