Mielipiteet

Mielipide: Suomi tarvitsee leipää ja lämpöä, maataloustuotanto pitää turvata

Oman ruoantuotannon turvaaminen on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Liittyminen EU:n oli iso muutos maataloudelle. Tuottajahinnat putosivat merkittävästi ja kompensaatio puolittuneille hinnoille oli tukijärjestelmän luonti koko EU:n alueelle.

Tukipolitiikan trendi on laskeva tukitaso sekä kohdentuminen ympäristöä tukeviin toimiin. Tukien perimmäinen tarkoitus on varmistaa maataloustuotannon toimintaedellytykset koko EU:n alueella, sekä varmistaa että kuluttajilla on saatavilla kohtuuhintaisia elintarvikkeita. Ilman maataloustukia ei voida Suomessa ruokaa tuottaa ja kaikki tuet menevät tuotantokustannuksiin.

Tuet eivät ole yrittäjän suoraa tuloa ja taskuun menevää rahaa, vaan ne ohjautuvat sataprosenttisesti tuotantokustannuksien maksuun. Tukijärjestelmistä voidaan luopua vain, jos tuotteista saadaan markkinoilta hinta, joka kattaa tuotantokustannukset ja tarjoaa yrittäjätuloa.

Jos maatalous Suomessa vaatii paljon tukia kasvuolosuhteista ja ympäristöstä johtuen, niin eikö se kannata lopettaa?

Ei. Oma ruokatuotanto on keskeinen osa huoltovarmuutta. Meidän tulee huolehtia, että kaikissa olosuhteissa meillä on ruokaa. Ruoka on ollut liian itsestäänselvyys, ja etääntyminen maataloudesta vääristää näkemyksiä. Suomalainen maatalous on jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa ollut kannattavuuskriisissä.

Alkutuottajan taloudessa merkittävä tekijä on lannoitteiden ja energian hinta ja saatavuus. Lannoitteiden hinta on noussut vuosia. Venäjän sota Ukrainaan pahentaa tilannetta, koska suuri osa lannoitetuotannosta tapahtuu entisen itäblokin maiden alueella. Hintojen nousun hillitsemiseksi lannoitteiden EU-alueelle kohdistuvia tuontitulleja ja veroja tulisi keventää. Samalla kotimaassa tuotettavien kierrätyslannoitteiden käyttöä tulisi kehittää. Tämä vaatii osin kierrätyslannoitteiden käyttöön liittyvien säädösten muutosta.

Kuluttajan tilanne on nyt vaikea. Raju inflaation nousu vie kaikilta ostovoimaa. Energian, ruuan sekä muiden tuotteiden hinnat ovat nousseet ja tulevat vielä talven aikana nousemaan lisää. Ruokalaskun nousu tulee olemaan monelle perheelle ongelma.

Maatiloja on lopettanut ennätystahtia. Erityisen kovilla ovat olleet viime vuosina investoineet kotieläintilat. Samalla kun katsotaan mitä muualla Euroopassa tapahtuu, niin Keski-Euroopassa on pahin kuivuus 500 vuoteen. Ruokatuotanto on uhattuna jo ilman Ukrainan sodan aiheuttamaa viljasaartoa. Veden riittävyys on noussut aidosti niukkuustekijäksi Keski-Euroopan alkutuotannossa.

Suomessa tilanne on kuitenkin veden riittävyyden osalta erilainen. Suomalaisella maataloudella on menestymisen mahdollisuudet muuttuvassa maailmassa. Tarvitaan hyvää yhteistyötä ruokatuotannon sektorilla välillä maanviljelijä, teollisuus, kauppa sekä tiede. Tarvitaan myös oikeudenmukaisempaa tulonjakoa ja vahvaa yhteen hiileen puhaltamista. Kirkastetaan suomalaista ruokastrategiaa ja luodaan siitä lisää vientituotteita, samalla kauppatasetta vahvistaen. Maailma tarvitsee meidän tuottamaa ruokaa.

Suomen ruokaomavaraisuudesta tai ruoan myyntituottoista puhuttaessa on hyvä muistaa ruokaviennin ja -tuonnin arvo. Suomi saa tuloja ruoan viennistä vain 1,8 miljardia, ja ruokaa Suomeen ostetaan 5,5 miljardin arvosta. Viennin kasvupotentiaali on valtava. Suomessa pystytään tutkitusti tuottamaan ruokaa puhtaasta maaperästä, maailman puhtaimmasta vedestä vähemmällä tuholaistorjunnalla tai muilla ruokaan kuulumattomilla aineilla.

Uusimmat

Fingerpori

comic