Mielipiteet

Mielipide: Talvi-Matti, apostolinen täydennysmies – Helmikuun 24. päivä on apostoli Mattiaan mestauksen muistopäivä ja kevättalven alku

Kevättalvi alkaa Matista. Kuva: Seppo Pessinen
Kevättalvi alkaa Matista. Kuva: Seppo Pessinen

Jeesuksen kavaltanut Juudas Iskariot ei nähnyt muuta ulospääsyä katumuksen tuskasta kuin palkkiorahojen viskaamisen temppeliin ja kuoleman. Hänen seuraajakseen apostolien ryhmään valittiin Mattias, tosin vasta Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen. Valinta tapahtui kahden ehdokkaan välillä arpomalla. Sen ratkaisun uskottiin olevan Jumalan tahto.

Mattias ei ollut ”alkuapostoleita”, vaan oli ilmeisesti kuulunut Jeesuksen laajempaan, 72 opetuslapsen piiriin. Hänet tunnettiin askeettisena, aistillisten himojen hillitsemisen opettajana.

Opetuslapsien ydinjoukossa oli jo Matteus. Näin pyhimyskalenteriin periytyi kaksi Mattia, Talvi-Matti 24.2. ja Syys-Matti 21.9.

Heprealainen nimi Mattias merkitsee Jumalan lahjaa. Mattiaksen elämänvaiheista ei tiedetä paljoa. Ensin hän toimi Juudeassa, sitten eteläisessä Egyptissä ja Etiopiassa, jossa hän kärsi marttyyrikuoleman.

Kuolemasta on kolme versiota: yhden mukaan hänet ristiinnaulittiin, toisen mukaan häneltä katkaistiin kirveellä kaula. Kolmas kertoo hänen kuoliaaksi kivittämisestään. Vanhassa kirkkotaiteessa hänet esitetään niin kaksiteräisen mestauskirveen kuin miekan, tapparakeihään kuin kivikasankin kanssa. Aseiden ja kivien alla on apostolin kirjakäärö.

Ilmestyskirjan mainitsemat taivaallisen Jerusalemin kaksitoista jalokiveä, apostolien vertauskuvat, antavat luettelon viimeisen, ametistin, Mattiaalle. Antiikin aikana ametisti oli juoppouden vastainen taikaesine. Kristinuskossa ametistin on tulkittu merkitsevän sielun nöyryyttä, ylpeyden ja itsekeskeisyyden vastavoimaa.

Rooman keisarin Konstantinuksen äiti Pyhä Helena siirrätti 300-luvulla Mattiaksen jäännökset Roomaan. Sieltä ne kulkeutuivat Saksaan Trieriin, ainoaan Alppien pohjoispuolen apostolihautaan.

Helmikuun 24. päivä on apostoli Mattiaan mestauksen muistopäivä.

Talvi-Mattiin on yhdistetty erikoisia kieltoja, osana pääsiäistä edeltävää paastonaikaa. Tukan kampaaminen sai hiukset lähtemään ja ompeleminen ärsytti kesällä käärmeitä puremaan. Aamusta iltaan piti olla koko päivä jalkeilla, muuten kävisivät kesällä kimppuun pistävimmät itikat. Maidon juonti saisi vasikat kuolemaan keväällä. Tällaisilla uskomuksilla on ehkä hillitty kansan halua juhlia riehakkaasti pyhimyksen päivää.

Talvi-Matin uskottiin myös kuivaavan kaivot, kun pohjavesi oli alimmillaan: – Matti maata näyttää, jos ei muuta niin kaivon pohjan.

Kevättalvi alkaa Matista. Tuvan valaisemiseen ei enää tarvita pärettä.

Nykypäiväkin tietää, miten Matti pitkällä parrallaan, räystäältä riippuvilla sulavilla jääpuikoilla, houkuttaa lapset lämpimälle seinustalle leikkimään. Katolisissa maissa monet eri ammattiryhmät ovat aikojen kuluessa omineet Mattiaksen suojeluspyhimyksekseen. Heitä ovat kirvesmiehet, rakennuspuusepät, teurastajat, sepät, räätälit ja sokerileipurit. Kaikkien yhteyksiä ei ole helppo ymmärtää, mutta ne osoittavat Talvi-Matin olevan ihmisten oma hahmo, niin pyryilmassa kuin suojakelissäkin.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic