Mielipiteet

Mielipide: Turvaa tulevaisuuteen puolustusvoimiemme kehittämisestä ja liittymisestä Natoon

Suomalaiset panssarijääkärit harjoittelemassa. Kuva: Esko Tuovinen
Suomalaiset panssarijääkärit harjoittelemassa. Kuva: Esko Tuovinen

Kaksi vuotta kestänyt koronauutisointi on vaihtunut Ukrainan sodasta raportointiin. Moni suomalainen miettii ja murehtii tilanteen vaikutuksia omaan ja perheensä arkeen. Suomalaisten on valitettavan helppoa samaistua Venäjän hyökkäyksen uhreihin, onhan hyökkääjä rajanaapurimme ja uhrina eurooppalainen kansa.

Sodan ja sen heijasteiden vaikutuksiin valtiontalouteemme sekä kulutushyödykkeiden, polttoaineen, sähkön ja ruoan hintoihin emme voi vaikuttaa. Joudumme seuraamaan maailmantilannetta ja toivomaan valtiojohdoltamme viisaita päätöksiä ja linjauksia. Suomi on kuitenkin kiinteä osa eurooppalaista taloutta, joten suurta syytä rauhattomuuteen ei ole.

Suomen puolustusvoimat on koko olemassaolonsa ajan valmistautunut kohtaamaan aggressioita idän suunnasta. Venäjän tilannetta on aina seurattu Suomessa tarkoin. Silti Venäjän hyökkäys Ukrainaan pääsi irrationaalisuudellaan yllättämään kaikki, vaikka Venäjä olikin valmistellut hyökkäystään Itä-Ukrainassa jo vuodesta 2014.

Puolustusvoimat seuraa tiiviisti Ukrainan tilanteen kehittymistä. Suomeen ei juuri nyt kohdistu konkreettista uhkaa, eikä todennäköisesti välittömässä lähitulevaisuudessakaan. Suomen lähialueille sijoitetut venäläisjoukot on pääosin sidottu taisteluihin Ukrainassa. Kansainvälisten arvioiden mukaan nämä joukot ovat kärsineet suuria tappioita, eikä niitä analyytikoiden mukaan enää pidetä taistelukykyisinä. Suomen näkökulmasta Ukraina kuluttaa mahdollista maahamme hyökkääjää taistelemalla määrätietoisesti, ja siten parantaa Suomen hetkellistä turvallisuustilannetta.

Puolustusvoimien toiminta perustuu puolustusvalmiuden ylläpitämiseen. Jo nyt saatujen Ukrainan kokemusten perusteella puolustusvoimien viime vuosien valmiudelliset toimenpiteet ovat olleet oikeita. Ukrainasta tullaankin saamaan myöhemmän tutkimuksen tuloksena merkittävää oppia Suomen kansalliseen puolustukseen. Puolustusvoimat ei ole joutunut muuttamaan suunnitelmiaan tai toimintatapojaan, vaan on ollut tilanteen vaatimassa valmiudessa jatkuvasti. Nyt on hyvä aika kehittää edelleen valmiutta ja miettiä tulevaisuuden turvallisuusjärjestelyjä.

Suomi ja Ukraina ovat NATO:n rauhankumppanuusmaita. Suomella ja Ukrainalla ei ole kuitenkaan NATO:n artikla 5:n mukaisia turvallisuustakuita. Ukraina on onneksi saanut länsimailta kollektiivista puolustusmateriaalitukea. Taisteluissa Ukraina on kuitenkin yksin.

Venäjä voi olla Ukrainan sodan kuluttamana hetkellisesti heikko, mutta siihen emme voi tuudittautua. Venäjä on rajanaapurimme myös tulevaisuudessa. Jossain vaiheessa Venäjä muodostaa vakavan turvallisuusuhkan myös Suomelle. Koska emme voi elää hetkessä, meidän on pakko katsoa tulevaisuuteen. Jotta Suomi itsenäisenä vauraana länsimaisena kansakuntana olisi itsenäinen jatkossakin, on nyt tarkoin tarkasteltava mahdollisuudet hankkia ne ainoat oikeat turvallisuustakuut liittymällä Pohjois-Atlantin liittoon eli NATO:on.

Uusimmat

Fingerpori

comic