Mielipiteet

Mielipide: Vaalien välillä on hiljaista – ja siihen on syynsä

Kuntapoliitikkojen hiljaisuuteen on kirjoittajan mukaan synnsä. Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Ilkka Kononen kolumnissaan (FL 21.6., Veikö kissa kielen?) hiukan valitteli, että paikallinen ääni olisi hiljentynyt erityisesti poliitikoilla ja varsinkin vaalien välillä. Minäkään en edusta ihan paikallista lounaista ääntä, mutta kirjoittelen joskus kilpailevasta hämeenlinnalaisleiristä käsin. Tosin en ole nurkkakuntainen, vaan hämäläinen.

Itsekin olen harmitellut ja huomannut, että paikallispoliitikot vaikenevat enemmän kuin kertovat tekemisistään. Vaalien ratkettua paikallispoliitikot tyytyvät tulokseen varsinkin, jos ovat tulleet valituksi. Sitten annetaan kuntien ja nyt myös alueiden viranhaltijoiden hoitaa työt ja itse toimitaan kumileimasimena.

Toki jollain paljon ääniä saaneella puheenjohtajalla on jotain sanottavaa, kun media kysyy, mutta oma-aloitteisesti ei osata kertoa mitään. Onneksi nykypäivänä kaupungin- ja kunnanjohtajat edes jotain kertovat asioista kansankin ymmärtämällä kielellä.

Korkeintaan jokin koulunlopetus omalta alueelta saa valtuutetun ottamaan kantaa, toki varovasti silloinkin ettei loukkaa oman puolueen valtaapitäviä vahingossa tai muidenkin puolueiden valtaapitäviä. Pikkupoliitikon pitää olla ”yhteistyökykyinen”, jotta tulevaisuudessa valitaan hallituksiin ym. Yksikin ”väärä” mielipide muistetaan kauan, ellei ikuisesti. Useissa puolueissa paikallisen tason politiikkaa voisi kuvata sanonnalla: ”mitään se ei kestä ja kaiken se kostaa”. Ei ihme, että nuoria ei kiinnosta lähteä mukaan tai edes äänestää.

Hämeenlinnassa oma-aloitteisella ajattelulla saa ”persuleiman” ja yhteistyökyvyttömän maineen ja kokoomusmyötäily antaa kuvan edistyksellisestä (entinen vasemmiston termi) kaupungin kehittäjästä. Useimmat luottamuspaikan saaneet katsovat varmimmaksi olla siten hiljaa, koska varsinainen oma-ajattelu ei ole arvostettua.

Uusimmat

Fingerpori

comic