Mielipiteet

Mielipide: Vankilassa tehty työ on naisvankien kohdalla hyvä alku

Naisvangit ovat erityisen tuen tarpeessa. Kuva: FL, arkisto

Viime viikkoina ansaittua huomiota mediassa on saanut vankilassa tehty naiserityinen kehittämistyö ja sen uranuurtajan Kaisa Tammen elokuussa julkaistu kirja Naisvankilan Pomo.

Rikoksettomaan elämään tähtäävien kuntouttavien toimien suunnittelu on perinteisesti tehty vankienemmistön eli miesvankien ehdoilla, vaikka naisvankien tarpeet ovat miehiin verrattuna hyvin erilaisia. On äärimmäisen arvokasta, että vankiloissa on havahduttu naisvankien erityisen tuen tarpeeseen, ja että naiserityistä työotetta on kehitetty pitkäjänteisesti.

Aivan liian usein vankilassa aloitettu kuntoutus kuitenkin katkeaa samalla hetkellä, kun tuomionsa suorittanut astuu vankilan portista ulos.

Tutkimusten mukaan vankeudesta vapautuva nainen on suuressa vaarassa pudota yhteiskunnan kaikkien tukipalveluiden ulkopuolelle. Jos palveluihin pääsyä joutuu odottelemaan tai palvelut eivät vastaa asiakkaan tarpeita, motivaatio voi sammua hyvinkin nopeasti.

Ihannetilanteessa vankila, julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöt tekisivät tiivistä yhteistyötä sen eteen, että tuki ja kuntoutus voisivat jatkua saumattomasti vankeudesta siviiliin.

Naiserityisen työn kulmakivi on turvallisessa kohtaamisessa. Siksi tarvitaan lisää naiserityistä koulutusta sote-ammattilaisille ja enemmän naisille suunnattuja palveluja kuten majoitusta ja asumisyksiköitä sekä yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdepalveluita.

Katkaisemalla naisten rikos- ja päihdekierre, voidaan vaikuttaa myös tulevien sukupolvien osaan yhteiskunnassa.

Sari Lönnberg

asiantuntija, Naiset näkyviksi -toiminta

Kriminaalihuollon tukisäätiö

Uusimmat

Fingerpori

comic