Mielipiteet

Mihin rahamme riittäisivät?

Eurovaaleista voi tulla epävakauden vaalit ja omista eduskuntavaaleistamme tapa puhua kansasta, joka on eri mieltä liki kaikesta ja arvot ovat pilkkoutuneet eriarvoisuuden samalla kasvaessa. Metropolien koulutettu väki näyttäisi pärjäävän maailmalla ja myös meillä, kun taas etenkin maaseudun ja pienten taajamien ihmiset turhautuvat.

Tuottavuuden kasvu on ollut meillä kuitenkin jopa yllättävää. Vielä vuosi takaperin olimme varautuneet ottamaan velkaa valtiolle kolme miljardia, mutta meille jäikin liki miljardi ylijäämää ja käytimme sen valtion velan lyhennyksiin.

Ruotsissa sitä ihmeteltiin. Neljä miljardia on suuri summa ja siellä rahaa käytetään muutenkin toisin kuin Suomessa. Asunto pidetään velkaisena ja raha sijoitetaan osakkeisiin. Ruotsalaisten varallisuus onkin meitä oleellisesti korkeampi. Protestit ja populismi tulivat yllätyksenä ja maa elää nyt ilman hallitusta. Protestoijia ei huolita hallitukseen.

Ranskan levottomuudet ja brittien brexit-vahingot puhututtavat nekin, mutta vähemmän Italian ongelmat, jonka velka on yli 130 % bruttokansantuotteesta ja miljardeina tähtitieteellinen. Meillähän se on reippaasti alle tuon kriittisenä pidetyn 60 %:n rajan ja lyhennämme sitä lisää pohtimatta yhdessä, miksi me näin rahamme käytämme.

Valtion velka on eri asia kuin yksityisen, sinun ja minun velkamme. Valtiota kun pidetään ikään kuin ikuisena ja meitä muita kuolevaisina. Näin valtiot eivät juuri maksakaan velkojaan vaan korkomenojaan. Suomi velan maksajana on sen sijaan tunnettu ja muistamme, kuinka maksoimme velkamme sodan jälkeen myös Yhdysvalloille ja sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Olemme tästä ylpeitä.

Kansakuntamme nuoruus ja nopea elintason nousu käy selville lukemalla Ilkka Joenpalon mainion kirjoituksen (FL 20.12) joulusta vain muuta hassu vuosikymmen takaperin. Olen viettänyt itse täysin samankaltaisen joulun, ja nyt kovin erilaisen, pohtien samalla, miten vältellä sellaista tolkutonta kulutusta, joka rasittaa luontoamme.

Suuret summat ovat vaikeita meille. Mitä me suomalaiset saisimme näillä yllättäen ilmaantuneilla ylimääräisillä neljällä miljardillamme? Ypäjäläisten huoli hevosopistosta ja Tammelan alajäämäinen budjetti sekä Jokioisten huoli museonavetan aikanaan tietotaloksi hoitaneiden taidonnäytteistä ovat kovin vaatimattomia vertailukohteita.

Sen sijaan omista, kiistellyistä kohteistamme, sopivia olisivat vaikkapa monitoimiseksi aiottu koulumme Forssassa halleineen sekä Hämeenlinnan uusi komea keskussairaala investointeinamme. Neljällä miljardilla saisimme monitoimikeskuksia jokaiseen, kaupungiksi itseään kutsuvaan taajamaan, tai oman seutukuntamme tapaiseen viiteenkymmeneen keskukseen ja vielä jokaiseen niiden talousalueen pitäjään, kirkonkyläänkin erikseen, parisataa rakennuskohdetta suomalaisille käsille töitä. Mukana olisi lisäksi se suurin mahdollinen urheiluhalli katsomoineenkin. Sairaaloita, näitä 350–400 miljoonan hintalapulla, saisimme jokaiseen maakuntaamme. Samalla syntyisi työtä ja toimeentuloa, hyvinvointia ja pysyisimme reilusti alle tämän 60 %:n velkataakan bruttokansatuotteestamme.

Näitä pohtiessa oikein hyvää joulua ja vaalivuotta 2019.

Matti Luostarinen

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic