Mielipiteet

Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä – Agricola loi kieleemme noin 8500 sanaa, joista 60% elää edelleen

Mikael Agricola keksi yhdistää kirjaimia tavuiksi, ja tavuja tankataan yhä. Kuva: Markku Tanni
Mikael Agricola keksi yhdistää kirjaimia tavuiksi, ja tavuja tankataan yhä. Kuva: Markku Tanni

Mikael Agricolan nimeen liittyy suurtekoja: Suomen kirjakielen isä, Suomen kirjallisuuden isä, Suomen uskonpuhdistaja. Kalenteriin hän sai oman päivän 1960-luvulla: se oli hänen kuolinpäivänsä 9.4.

Agricolan tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä. Sen arvellaan olleen noin 1510 Pernajassa Uudellamaalla. Talonpoikaissuvun poika sai koulunkäynnin alkaessa maanviljelijään viittaavan nimen Agricola. Hänen kotikielekseen on arveltu niin suomea kuin ruotsiakin: hänen tekstinsä osoittavat hänen hallinneen kumpaakin.

Hän kävi koulua ensin Viipurissa, sitten Turussa, jossa hän toimi piispan kirjurina, myöhemmin kanslerina. Saksassa opiskelleen Pietari Särkilahden saarnat saivat Agricolan Lutherin opin kannattajaksi. Hänet vihittiin papiksi ja 1536 hän lähti itsekin Saksaan opiskelemaan. Wittenbergin aika kesti kolme vuotta. Suomeen maisterina palannut Agricola ryhtyi Turun katedraalikoulun rehtoriksi opettaen nuoria uskonpuhdistuksen hengessä. Kymmenen vuoden jälkeen hänestä tuli piispan neuvonantaja, myöhemmin itse piispa.

Uskonpuhdistuksen keskeinen ajatus oli Jumalan sanan tuominen kansalle sen omalla kielellä. Agricola tajusi muutosten vievän aikaa: Suomen kansa tarvitsi yhteisen kirjakielen. Sen avulla ihmiset omaksuisivat puhdasoppisen luterilaisuuden. Keskiajan kirkko oli käyttänyt kansan opetukseen suomea, mutta sen kirjallinen käyttö oli ollut niukkaa.

Suomenkielisiä tekstejä ei juurikaan ole säilynyt ennen Agricolan aikaa.

Ensimmäinen suomalainen, tosin latinankielinen kirja oli Missale Aboense, Turun messukirja vuodelta 1488. Ensimmäinen suomenkielinen kirja oli Agricolan papeille ja opiskelijoille tarkoitettu aapinen Abckiria 1543. Sisältöön kuului aakkoset, tavausharjoituksia ja katekismusaineistoa. Vuoden 1544 Rucouskiria sisälsi rukousaineistoa, ohjeita papeille ja kalenterin. Agricolan kielessä tuntuvat suomi, ruotsi, saksa ja latina. Kalenterissa on ohjeita eri vuodenaikoihin soveliaista ruuista ja mausteista.

Agricolan tärkein työ oli Se Wsi Testamenti, vuonna 1548 ilmestynyt Uuden testamentin 720-sivuinen suomennos. Sen hän oli aloittanut jo Wittenbergissä.

Ruotsalaisten ja venäläisten välillä syttyi sota 1555. Vuonna 1557 lähti lähetystö Moskovaan rauhanneuvotteluihin. Agricola oli mukana rauhan solmineessa lähetystössä. Paluumatkalla hän sairastui ja kuoli 9.4.1557 Kuolemajärvellä. Hänet haudattiin Viipuriin.

Agricolan vaimo oli Birgitta Olavintytär. Heidän poikansa Kristian toimi hänkin myöhemmin piispana. Kristian aateloitiin, osin isän ansioiden vuoksi. Birgitta sai miehensä kuoltua, talousahdingon jälkeen lopulta hyvän eläkkeen. Nykyiset Agricola-suvut eivät polveudu Kristianista. Hänen sukunsa on sammunut.

Mikael Agricolan kuolinpäivä 9.4. sai 1978 lisämääreen ”suomen kielen päivä” kunnianosoituksena Agricolan työlle. Liputuspäiväksi se vakiintui 1980. Valtion tiedonjulkistamispalkinnot jaetaan tuolloin.

Agricola loi kieleemme noin 8500 sanaa, joista 60% elää edelleen, kuten: elinaika, epäjumala, juhlapäivä, kanne, muistomerkki, rikollinen, sananlasku, varas, väkivalta.

Näitä sanoja ei enää käytetä: aukiamaa=aavikko, kalliskivi=jalokivi, kirjakammio=kirjasto, näkypaikka=teatteri, turku=tori. Kiitos työstäsi, Mikael!

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti