Mielipiteet

Minä olen miettinyt

Lihavuus käy kunnolle ja kansantaloudelle. Kuva: TA terho aalto
Lihavuus käy kunnolle ja kansantaloudelle. Kuva: TA terho aalto

Minä olen miettinyt Forssan Lehden pääkirjoitusta (16.7.) otsikolla “Lihavuus käy jo kansakunnan kukkarolle” syntyjä syviä siitä, miksi kansakunta ahtaa ahmimalla itseensä “mättöä” veisaamalla “piunpaut” terveellisimmille ruoille ruokailutapoineen löytämättä järkeenkäypää vastausta. Viittaankin mielipiteessäni viisaampien miehien / naisien teksteihin tässä lehdessä.

Läskisoossi ja pottu -kulttuurimme istuu ilmeisesti meissä niin syvällä selkärangoissamme, ettei sitä sieltä “lähde kulumallakaan” josko sitten peräti siirtymällä syömään vähemmän lihottavia torakoita ja russakoita, jotka tuota pikaa löytynevät myös maamme viiden Michelin-tähden (Ask, Demo, Demo, Grön ja Palace) ravintoloidenkin menu-sapuskalistoilta!?

Hannu Lahtonen kirjoittaa kolumnissaan (FL 16.7.) kansalaisten ahneudesta ja heikkoluonteisuudesta toteamalla “onhan lautasella reunat periaatteeseen”, mikä istuu hänen mukaansa syvällä keskuudessamme. Tässä lienee “totta toinen puoli”, sillä maakuntiemme kulttuuriperinnölliset ruoat mykyrokasta rössypottuihin eivät häviä ruokapöydistämme minnekään kalakukoista ja läskisooseista pottuineen puhumattakaan.

Pikaruokakulttuuri “mättösapuskoineen” on tosin työntämässä näitä kansakunnan perinneruokatapoja yhä sivummalle ja sivummalle lihavuuden maksaessa kansakunnalle jo miljardeja euroja viitaten Lahtosen kolumnin otsikkoon “Olet sitä mitä syöt”, millä hän tarkoittanee lihavuuden johtuvan siitä yksinkertaisesta syystä kun “leepäläpi on suurempi ku persläpi” savoksi ilmaistuna.

Uusimmat