Mielipiteet

Missä eläkeläisten puolestapuhujat?

Miksi eläkeläisillä ei ole todellisia puolestapuhujia, vai puhuvatko he hiljaa vain toisilleen? Aika ajoin, ainakin silloin, kun Antti Rinne ehdotti, että alle 1400 euroa kuukaudessa saavien eläkkeitä nostetaan 100 eurolla kuukaudessa. Petteri Orpon vastaus oli ylimielinen virnistely ja sanonta, että ei ole varaa, johon pääministeri lisäsi, että valtiontalous ei sitä kestäisi. En muista sinisten siihen vedonneen mitenkään. Noin siis hallituspuolueet kieltäytyivät eläkkeitä nostamasta. Kunnollista myötätuntoa ei herunut Demareilta, Vasemmistoliitolta ja Perussuomalaisiltakaan. Pienpuolueet eivät ottaneet asiaan kantaa.

Jokainen Suomen kansalainen tietää, että kaikkien puolueiden kannattajissa, osa on eläkkeellä olevia, joiden kaikkien eläkkeitä taitettu indeksi nakertaa joka vuosi ja jäädään jälkeen muusta tulotasosta. Kun kauan eläkkeellä olleiden sortaminen toistuu joka vuosi, tulee pää vetäjän käteen ja saadulla eläkkeellä ei pärjää. Hurttin luukulla leipäjonot kasvavat, samoin kuntien sos. palvelujen luukulla. Terveyspalvelut ja lääkkeet jäävät varojen puuttuessa ostamatta. Kauppiaat pärjäävät kiikun kaakun ja joka vuosi moni tekee vararikon. Asuntokauppakin saattaisi käydä, kun eläkeläisiä ei sorrettaisi, vaan eläkkeet olisivat kohtuullisen toimeentulon tarjoavalla tasolla.

Keskustapuolueen Johanna Häggman otti hyvin kantaa eläkeläisten asiaan (FL. 29.1.2019). Hän toi kirjoituksessaan esiin, kuinka valtava summa on jo vuonna 2017 ollut rahaa eläkeläisrahastossa. Summa oli tuolloin yli 200 miljardia euroa. Hänen mukaansa nykyään noissa rahastoissa oleva summa on neljä kertaa enemmän, kuin valtion budjetti. Rahastot ovat kasvaneet viime vuosina n. 8 – 12 mrd. euroa/vuosi. Eläkeläisten pienistä eläkkeistä kiinnostuneiden olisi hyvä tutustua perusteellisemmin kyseiseen kirjoitukseen.

Jos kaikki puolueet ja tulevissa eduskuntavaaleissa äänestävät ottaisivat eläkeläisten aseman parantamisen yhteiseksi asiakseen, tulisi eduskuntaan enemmistö, joka vielä vaalien jälkeenkin muistaisi eläkkeiden jälkeenjääneisyyden korjaamisen. Näin heistä jokainen, puolueisiin katsomatta samalla hoitaisi myös omaa asiaansa, koska hekin ovat tulevia eläkeläisiä.

Erkki Kaakinen

Uusimmat