Mielipiteet

Mistä saatiin apulaisten palkkarahat? – Siitä tittelinkipeydestä on nykyaikana julkisuudessa, ainakin pikkukaupungeissa luovuttu

Yhtiön aikaan oli erilaisia apulaisia. Kuva: Seppo Pessinen
Yhtiön aikaan oli erilaisia apulaisia. Kuva: Seppo Pessinen

Olen elänyt aikakauden, jolloin lähes kaikilla oli apulainen ja olen usein miettinyt, miksi moneen työhön, varsinkin johtavassa asemassa oleville, tarvittiin apulainen. Oikeastaan sana apulainen ammattinimikkeen edessä oli yleisin 1950-luvulla, kun itsekin siirryin koululaisesta ensin isän apulaiseksi ja sitten tehtaalle vuonna 1953 kutojan apulaiseksi ja laitosmiehen apulaiseksi. Kahdeksan vuoden oppiajan jälkeen valmistuin laitosmieheksi. Jo siihen aikaan kutomossa oli paljon apulaisia. Oli kutojan apulaista, niisittäjän apulaisia, siivoojan apulaisia jne. Laitosmiehen oppiajan pituus oli oikein kirjallisesti määrätty.

Silloin oli tehtaan yksi suurimmista herroista isännöitsijä, joka saapui jalkaisin työpaikalle yhdeksän jälkeen lähes 20 senttiä paksua asiapaperisalkkua oikean lonkkansa sivussa kantaen ylävartalo vasemmalle taivutettuna. Vaarna, Jäättelä ja Houttu ym. olivat isännöitsijöitä, joilla en koskaan kuullut olevan apulaista, joka olisi titteliltään isännöitsijän apulainen tai varaisännöitsijä. Näin puuvillatehtaalla, mutta Forssan kauppalan ja kaupungin leivissä olevilla johtajilla oli kaikilla varajohtaja.

Siitä tittelinkipeydestä on nykyaikana julkisuudessa, ainakin pikkukaupungeissa luovuttu. Forssan tasolla ja hyvin on pärjätty vaikka ei enää ole apulaiskaupunginjohtajaa, apulaiskaupunginsihteeriä, eikä taida olla vara-arkkitehtiäkään. Sen sijaan jokaisella puheenjohtajalla on varapuheenjohtaja, joka politiikassa on joka puolella yleinen käytäntö. Ainakin osalle ”vara” tittelin omaavalle maksetaan vaihtelevia, jopa huomattavia korvauksia, joihin varmaan tulevaisuudessa ja talouden kiristyessä tullaan puuttumaan ja tekemään tarkistuksia ja muutoksia.

Pian alkava vuosi pistää taloushanat kireälle ja niitä joudutaan yritysten ja kunnalliselämän puolella yhä enemmän puntaroimaan.

Jää nähtäväksi, miten selvitään nyt alkavien rokotusaineiden ja niiden ihmisille jakamisen aiheuttamista kustannuksista. Jo tähän asti koronaepidemian ehkäisyyn ja hoitoon käytetyn rahamäärän kirjoittamiseen tarvitaan kymmeniä numeroita nollineen. Kukaan ei tiedä, millaiseksi epidemia tulee maailman ja Suomen tasolla muuttumaan.

Siitä huolimatta Hyvää Uutta vuotta kaikille!

Erkki Kaakinen

Uusimmat

Fingerpori

comic