Mielipiteet

Mistä tunnet ystävän?

Helmikuun 14. vietetään taas punaisen sydämen päivää.

Hyväntekijäjärjestö SPR luokittelee ystävän päivän lähes tärkeimmäksi kampanjapäiväksi. Samalla järjestö muistuttaa myös yksinäisyydestä. Yksinäisellä on harvemmin ystäviä. Yksinäisyys kun ei koske ikää eikä elämäntilannetta.

Joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä. Yksinäisillä on harvemmin ystäviä.

SPR:n slogan sanoo: Yksinäisyys ahdistaa, ystävä kuuntelee.

Aikoinaan Helsingin metropolissa luokittelin moisen päivän jenkkihömpäksi. Allakan turhimmaksi. Juhlien rikkaruohoksi. Näin seniorina on käsitys muuttunut. Nyt arvostan ystävyyttä, ja se jos mikä on päivänsä ansainnut. Turhempiakin juhlapäiviä on.

Toki voimme olla ystäviä myös ilman nimettyä päivääkin.

Naamakirjassa on paljon muka-muka ystäviä, mutta suurin osa on pelkkiä kavereita.

Onko sitten äijillä ystäviä vai ovatko nuo pelkkiä kavereita. Yleensä äijät eivät toivota hyvää ystävänpäivää. Harvemmin äijät halaavat, jos koskaan, paitsi ehkä kännissä urheilukilpailuissa, jos Suomi voittaa.

Tosi ystävä ei puukota takaapäin selkään, vaan kertoo niin hyvät kuin huonot terveisensä päin näköä.

Loppuun muutama ajatelma:

– Ystävyys on kuin valuutta, sitä on helppo hankkia, mutta vaikea pitää

– Ystävyyden arvoa ei mitata rahassa

– Ystävyys on elämän paras sijoitus

– Hyvä ystävä tulee sisään, kun maailma kävelee ulos

– Ystävyys on parasta kahden

– Kaveri on sellainen, jonka seurassa voi röyhtäistä, mutta tosi ystävä on sellainen jonka seurassa voi päästää paukun.

 

Keijo Wääri

Uusimmat