Mielipiteet

Mitä arvot ovat?

Jälkipörssi (Yle 7.5.) intoutui ihmettelemään, kuinka yksi Trumpin twiitti voi heiluttaa maailman pörssiarvoja. Tämäkin tapaus ja vielä selkeämmin lamat ja suuret pörssiromahdukset osoittavat, että taloudelliset arvot ovat fiktiivisiä; siis vain korvien välissä olevia asioita. Näkymättömään käteen uskovat kuitenkin kuvittelevat talouden fiktiivisiä lainalaisuuksia luonnonlakien kaltaisiksi. Taloustieteilijä Ha-Joon Changin mukaan on viisi asiaa, joita tavallisesti rahvaalle ei kerrota: 1) 95 % taloustieteestä on arkijärkeä, 2) taloustiede ei ole tiede, 3) taloustiede on politiikkaa, 4) älä koskaan luota taloustieteilijään ja 5) taloustiede on liian tärkeää jätettäväksi asiantuntijoille.

Jälkipörssin talousviisaat keskustelivat myös luontoarvoista. Juuri julkaistun YK:n luonto raportin mukaan joka kahdeksas laji katoaa maailmasta kyltymättömän taloudellisen tavoittelun vuoksi. Juontaja kysyi, tuhoaako kapitalismi maailman. Sitä eivät talousviisaat toki halunneet uskoa. Epäilivät, että tokko kapitalismi tähän lopulta on syypää ja olisiko meillä mitään ilman talouskasvua. Sysäävät lopulta luontoa tuhoavan vääristyneen talouskasvun elintason nousua tavoittelevien kuluttajien syyksi.

Toisin sanoen kapitalismilla itsellään ei ole mitään arvoja. Kaikki arvot pyritään pelkistämään markkina-arvoksi. Mitä enemmän markkinoita, sitä vähemmän demokratiaa.

Sipilä muistaakseni tulistui joitakin aikoja sitten tv-keskustelussa, kun joku kehtasi kyseenalaistaa hänen arvonsa. Silloin taisi olla kyse eettisistä arvoista, mutta mitä arvot ylipäätään ovat? Tästä on monenlaisia käsityksiä.

Wikipedian mukaan arvoilla tarkoitetaan jotain toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää. Entä onko olemassa objektiivisia eli ihmisestä riippumattomia arvoja? Ovatko arvot olemassa jossakin ikuisten ideoiden platonin taivaassa vai ovatko arvot viime kädessä historiallisesti kehittyviä ihmisistä itsestään riippuvaisia seikkoja; ihmisten kulttuurisen vuorovaikutuksen synnyttämiä käsityksiä hyvästä ja pahasta, joista kuitenkin meillä jokaisella on lopulta oma subjektiivinen käsitys? Mistä tuossa ensimmäisessä vaihtoehdossa arvot olisivat peräisin? Ehkä hallitsevan eliitin tai vielä korkeamman tahon ilmoituksesta? Eikö tuo jälkimmäinen vaihtoehto kuitenkin tuntuisi mukavammalta, että voisimme itse demokraattisesti päättää, minkälaisia yhteistoiminnan muotoja pidämme toivottuna, suotavana tai päämääränä.

Jos ehdottomien ja pakottavien arvojen asemasta hyväksymme, että muilla voi ja saa olla omista arvoistamme poikkeavia käsityksiä, voimme kulttuuristen konfliktien kärjistymisen asemasta tavoitella kaikille yhteistä arvopohjaa.

Pulmaksi nousee tässäkin asiassa uskonto. Monissa uskonnoissa katsotaan, että on olemassa ihmisestä riippumattomia ehdottomia arvoja, joiden olemassaolo perustuu Jumalan tahtoon, joka siis viime kädessä ratkaisee, mikä on oikein ja mikä väärin. Nämä ehdottomat absoluuttiset normit eivät ole hedelmällistä maaperää yhteisymmärrykselle. Siksi globaalin sekularisoitumisen edistäminen olisi myös maailmanrauhan edistämistä, mutta kehitys näyttää kuitenkin kulkevan toiseen suuntaan; epädemokraattiset hallinnot ja valtauskonnot liittoutuvat ja taloudellinen valtataistelu maailman resursseista kiihtyy. Toivottavasti tämä suuntaus ei edisty nyt käytävissä EU-vaaleissa.

Uusimmat