Mielipiteet

Mitä meistä jälkeemme jää?

Tätä kirjoittaessani lauantaina, äitienpäivän aattona, on meillä ja varmaan kaikilla muillakin mielessä äiti. On paljon äitejä, joilla on murhe lastensa toimeentulosta ja vanhemmilla äideillä on mielessä myös lasten lapset ja vielä vanhemmilla äideillä seuraavakin ikäpolvi.

Meidän molempien äidin tomumaja lepää Jokioisten kirkkomaassa. Siksi aamun ensimmäinen meno suuntautui hautausmaalle, jossa perjantaina ostetut ruusut istutettiin multaan, josta seurakunta oli poistanut vanhat kukat. Äitini haudalla hiljennyimme ja ainakin itse muistelin omaa äitiäni, joka aina kotona käydessäni kyseli kuulumisia, jakoi neuvojaan ja pani pöytään parasta mitä komerostaan löytyi. Sama tuli mieleen puolisoni äidin ruusua katsellessa, että hän oli ihminen, joka toivoi aina meille ja lapsillemme kaikkea hyvää. Aina oli kahvin kanssa uutta pullaa ja tuoretta kakkua, jonka päälle piti laittaa runsaasti aitoa kotona kirnuttua voita.

Ajellessamme kohti Forssaa oli yhteinen mielipide, että meillä molemmilla on ollut työteliäs, auttavainen ja huolehtiva äiti. Omien äitiemme lisäksi muistui mieleemme lastemme perheet, joihin kuuluu tyttäremme, jotka ovat äitejä, ja poikiemme puolisot, jotka myös ovat äitejä. Siskomme ja veljiemme lähes kaikki puolisot ovat äitejä

 

Forssassa on paljon kouluja, joissa paljon oppilaita. Kouluissa on lapsia, joilla kaikilla on äiti ja isä, jotka kantavat huolta lapsensa pärjäämisestä. Ylemmillä luokilla olevista tytöistä tulee muutaman vuoden kuluttua puolisoita ja äitejä ja pojista isiä, jotka vuorostaan kantavat murhetta perheistään.

Huoli maailman ja Forssan pärjäämisestä johtaa osan heistä mukaan politiikkaan. Mukaan tulevat puolueet ja puoluepolitiikka, joka pistää innokkaimmat taistelemaan toisiaan vastaan keinoja ja sanoja kaihtamatta. Joukossa saattaa olla joku kokeneempi, luonteeltaan johtajatyyppi, joka kokouksissa käyttää puheenvuoroja, joilla hän antaa ohjeita toisille ja joukolla toimitaan niiden mukaan. Juuri tässä vaiheessa sopii osallistujilta kysyä, millaisen uran jätämme jälkeemme? Onko tämä sen arvoista ja mitä me erimielisyydellämme voitamme? Kunhan ei vain jäisi itselle ja toisille huonot muistot, jotka eivät unohdu vanhanakaan?

Haluaisin toivottaa näin jälkikäteen kaikille äideille Hyvää äitienpäivää ja isille Hyvää isänpäivää, sitten, kun se tulee.

 

Asiasanat

Uusimmat