Mielipiteet

Mitä tekee Suomi ja EU?

Koronalaman vuoksi Hongkongin valtiovarainministeriö antaa kaikille täysi-ikäisille hongkongilaisille n. 1200 € arvosta helikopterirahaa, tuplaa vähävaraisten perheiden etuudet, alentaa yliopistojen maksuja ja takaa yritysten lainoja (Talousdemokratian nettisiuutiset 29.2.2020).

Sixten Korkmanin mukaan koronavirus iskee talouteen oletettua rankemmin. Alamäen olisi voinut laukaista moni muukin syy, koska talous ja pörssit olivat tähän kypsiä: pörssit olivat haavoittuvia, velkaa enemmän kuin koskaan sekä paljon velkavivutettuja riskisijoituksia. Koronavirus puhkaisi kuplan. Taantuma on tulossa. ”Se on tosiasia Ranskassa, Italiassa, Japanissa, Saksassa ja todennäköisesti Suomessakin”, listaa Korkman. (YLE 9.3.2020)

EU piti 10.3.2020 hätäkonferenssin. Tärkein tavoite on nyt koronaviruksen leviämisen hidastaminen. Komissio asettaa asiantuntijat tekemään tarvittavat suositukset, ohjaa rokotetutkimukseen 140 miljoonaa euroa ja tekee EU:n laajuisen inventaarion saatavilla olevista lääke- ja hoitotarvikkeista.

Talous luvataan suojata keinolla millä hyvänsä. Valtiot saavat tukea yrityksiä, jotka sitä viruksen takia tarvitsevat. Kasvu- ja vakaussopimus saa joustaa. Komissio perustaa 37 miljardin euron Korona-sijoitusrahaston. Varat ohjataan terveydenhuoltoalalle, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä työmarkkinoille. Välittömästi vapautetan talouden suojatoimiin 7,5 miljardia euroa hätäapua. (YLE 10.3.2020).

Korkmanin mukaan tilanteesta voidaan selvitä investoimalla infrastruktuuriin ja ylläpitämällä kotimaista kulutusta. Mutta miten? Koroilla ei voi pelata, kun ne ovat jo miinuksella. Elvytys pankkien kautta ei onnistu, jos yritykset eivät halua ottaa investointeihin lainaa. ”Narulla ei voi työntää”, toteaa Korkman. Helikopterirahaa hän ei maininnut, mutta joko pian ollaan tilanteessa, ettei mikään muu enää auta? Pohdin tätä myös syksyllä (FL 23.9.2019).

Onko EU:lla tarvittaessa valmius helikopterirahan käyttöön? Kuten syksyllä kerroin, EKP:n silloinen pääjohtaja Mario Draghi oli idealle avoin. Nykyinen pääjohtaja Christine Lagarde puolestaan ei vielä ole ottanut asiaan selvää kantaa. EKP on jo laskenut korot negatiiviseksi ja injektoinut markkinoille yli 2,6 biljoonaa euroa. Se ilmoitti 12.3.2020, että rahoitusta lisätään vielä 120 miljardilla eurolla ja korot pidetään ennallaan. Yleisesti ajatellaan, että EKP on nyt käyttänyt voimavaransa loppuun. Mutta onko näin?

Vaikka EKP ei saa suoraan rahoittaa hallituksia, ei mikään EU:n säädös kiellä siltä helikopterirahan käyttöä. Christine Lagarde on jo antanut lupauksen, että EKP:n strateginen katsaus tulee olemaan kattava ja ”kääntää jokaisen kiven”. Jos lupaus on vilpitön, on EKP:n neuvoston otettava kantaa myös helikopterirahan käyttöön.

Koronakriisi on osoittanut selvästi, miten hataralla pohjalla globaali talousjärjestelmä on. Kyetäkseen hoitamaan sekä akuutin että tulevat kriisit on EKP:n otettava käyttöön uusia tehokkaampia rahapoliittisia työkaluja kuten rahareformi, sähköinen käteinen ja elvyttävä kansalaisosinko sekä nopea halpakorkoinen jopa koroton siltarahoitus palkanmaksun turvaamiseksi ja uhkaavan konkurssiaallon torjumiseksi. Mikä on Suomen kanta näihin uudistuksiin?

Uusimmat

Näkoislehti

29.11.2020

Fingerpori

comic