Mielipiteet

Monikylä ja lapset

Sirkka-Liisa Anttila perusteli (FL 17.3.) erittäin selkeästi oman kantansa Monikylä-hankkeen toteuttamiseen. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä asiasta. Faktahan on, että jos rahaa ei kerran omasta takaa ole, hanke on syytä pistää jäihin. Se pitäisi jokaisen päättäjän jo vihdoin myöntää. Mielestäni on suorastaan vastuutonta “mällätä” veronmaksajien rahoilla ja velkaeuroilla mielin määrin.

Tulot ja menot on kaikin keinoin yritettävä pitää tasapainossa, koska leikkaukset tekevät kipeää ja jättävät kitkerän jälkimaun. Kyllä unelmista, kunnianhimoisistakin, on pakon edessä pystyttävä tinkimään.

Seuraavaksi asiaa otsikon loppuosasta. Kehotan päättäjiä pohtimaan hankkeen oikeellisuutta lasten näkökulmasta: Lapset eivät varmasti ole olleet vaatimassa itselleen uutta, hienoa suurkoulua jättisaleineen. Kyllä ajatus siitä on lähtöisin joidenkin aikuisten päästä. “Haluamme tarjota lapsille parasta”, hehkuttavat innokkaimmat päättäjät. Miten te voitte tietää tarkkaan, mikä todella on lapsen parasta? Tuskin ainakaan uusi suurkoulu.

Kyllä lapset arvostavat tuttua ja turvallista lähikouluaan, jonne on mukava kulkea kavereiden kanssa turvallista reittiä. Siellä on tuttuja, turvallisia aikuisia, joiden puoleen voi arkailematta kääntyä ongelmatilanteessa. Heille pikku koululainen on tuttu ja tärkeä yksilö eikä vain joku oppilas sadoista.

Sana turvallinen on kaikkea a ja o. Jos lapsi ei tunne oloaan turvalliseksi, hän kenties alkaa oireilla jollain tavoin. Viime aikoina onkin raportoitu, että erilaisista häiriöistä ja herkkyyksistä kärsivien koululaisten määrä on selvästi kasvussa. Tällaisille lapsille jättikoulu on kauhistus. Mitä enemmän ruuhkaa ja ääntä, sitä enemmän alkaa ahdistaa. Lähikoulussa nämäkin ongelmat on helpompi minimoida.

Miksi, sivumennen sanoen, monet aikuisetkin haluavat päästä silloin tällöin rauhoittumaan johonkin hiljaisuuteen? Jotkut ovat jopa muuttaneet asumaan maaseudun rauhaan meluisasta, ahdistavasta kaupungista. Mikseivät siis lapsetkin saisi haluta rauhallista ja turvallista ympäristöä?

Yrittäkää arvoiset päättäjät saada takauma omaan lapsuuteenne ja muistelkaa, mitkä asiat silloin olivat todella lapsen parasta. Jospa se vähän auttaisi teitä tässä tärkeässä päätöksessä.

Toivon hartaasti, ettei Forssaa ajeta taloudelliseen ja henkiseen ahdinkoon. Annetaan lapsille ja nuorille mahdollisimman turvallinen tulevaisuus. Lapsiystävällinen Forssa -titteli on lunastettava yhä uudestaan ja uudestaan. Lapsen etu menee kaiken muun edelle, koska lapsissa on Forssankin tulevaisuus.

PS. Kylmän suihkun sai Forssakin niskaansa uutisesta (FL 19.3.): Uusi sairaala tuleekin kuntien maksettavaksi. Kyllä nyt viimeinkin pitäisi hälytyskellojen soida!

Prkko Isomäki

Uusimmat