Mielipiteet

Monikylä nousee, mutta rähinä jatkuu – Olen kiinnostunut kuulemaan, mihin laskelmiin väite Monikylän 20 oppilaan 40 neliömetrin luokkatiloista perustuu

Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Forssan kouluverkosta ja Monikylän rakentamispäätöksestä on käyty viime päivinä runsaasti keskustelua. Ja hyvä niin, sillä kyseessä ovat asiat, jotka vaikuttavat monen lapsen ja nuoren sekä heidän perheidensä arkeen. Kannatan aina keskustelua, kunhan sitä käydään faktapohjaisesti ja tosiasioihin perustuen.

Vapunpäivänä Forssan Lehdessä (FL 1.5.) joukko forssalaispäättäjiä tarjoili vastauksia ”puskista huutelijoille”. En ole aivan varma, kenelle tämä poliitikkoryhmä haluaa otsikon perusteella viisauttaan jakaa, sillä ainakin tähän asti forssalaista politiikkaa on tehty ainakin kokoomuksen näkövinkkelistä valtuustosalissa.

Kyseinen kirjoittajajoukko vastusti aktiivisesti Monikylä-hanketta. Vaikka Tölön pellolla rakennustyöt ovat kovassa vauhdissa, tummien pilvien vetäminen uuden koulun ylle jatkuu edelleen. Olen koittanut miettiä, mitä tällä negatiivisuudella enää saavutetaan, mutta vastausta en ole keksinyt. Heiluteltaisiinko Monikylä-asiaa enää vaaliaseena, jos valtuuston kokous olisi päättynyt uuden koulun vastustajien voittoon? Enpä usko. Joskus ehkä olisi aiheellista hyväksyä tappionsa ja kääntää keskustelu tulevaisuuden suunnitteluun sekä uusiin, seutukuntaa kehittäviin avauksiin.

Kirjoittajat kehottivat minua ja kokoomusta etsimään ratkaisua kouluverkkokysymykseen. Yhtenä syynä tähän kehotukseen on se, että heidän oma ehdotuksensa ei saavuttanut enemmistön kannatusta. Katson, että ratkaisujen etsiminen on koko valtuuston tehtävä, sillä sitä varten meidät on tehtäväämme valittu. Millainen kuntapoliitikko nostaa kädet pystyyn siinä vaiheessa, kun oma tahto ei menekään läpi? Erikoisinta tilanteessa on se, että tekstin kirjoittajat ovat itse olleet hyväksymässä Pärjäävä Forssa -ohjelmaa valtuustossa, jossa selkeästi mainitaan palveluverkon tehostamiseen tähtäävien ratkaisujen etsiminen. Itseäänkin voi ilmeisesti vastustaa.

Olen kiinnostunut kuulemaan, mihin laskelmiin tekstin laatineiden väite 20 oppilaan 40 neliömetrin luokkatiloista perustuu. Sivistyslautakunnan kokouksessa esitetyssä, sivistysjohtajan ja kahden rehtorin allekirjoittamassa tilasimulaatiossa ja lausunnossa tällaiset faktat eivät ainakaan tulleet esille. Yllättävää on myös se, että Tölön koulun rehtorin allekirjoitus puuttui tuosta lausunnosta, jonka muut aluerehtorit olivat hyväksyneet. Kysymys kuulukin, kenen faktoilla tekstin kirjoittajat tekevät politiikkaa ja miksi.

Jos Monikylää ei olisi päätetty rakentaa, olisimme joutuneet todennäköisesti harventamaan kouluverkkoamme rankalla kädellä, ellei Monikylän myötä kaksi koulua olisi “fuusioituneet” yhteen. Sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan talousarvion näkökulmasta katsottuna Monikylän rakentaminen ei juurikaan lisää käyttömenoja. Yhden yksikön myötä toiminta voidaan järjestää tehokkaammin esimerkiksi siivous- ja ateriapalvelu- ja henkilömenojen kannalta. Uusi rakennus on myös vanhoja rakennuksia energiaystävällisempi. Pedagogisista hyödyistä ja uuden oppimisympäristön tarjoamista mahdollisuuksista saisikin jo aivan oman tekstin.

Sivistys- ja tulevaisuuslautakunta päätti 27.4. esityksestäni tehdä lisäselvityksiä kouluverkkoasiassa. Riittävän tiedon saaminen järkevän ratkaisun löytämiseksi on keskeistä. Opettajana en aio puoltaa ratkaisua, joka heikentäisi forssalaisten lasten hyvinvointia ja oppimista.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti