Mielipiteet

Monimuotoinen laatumetsä

Kiitos eduskunnan puhemies Matti Vanhaselle ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ylijohtaja Johanna Buhertille hyvästä keskusteluohjelmasta Alfa TV:ssä 22.1. He toimivat sillanrakentajana tulehtuneeseen metsäkeskusteluun. Ohjelmassa tuotiin esiin tosiasioita metsänhoidosta.

Metsä voidaan uudistaa myös monimuotoisesti. Luontainen uudistaminen on etusijalla. Metsänviljely istuttamalla tai siemenillä toteutetaan sellaisissa paikoissa, joissa ei ole luontaisen uudistamisen edellytyksiä.

Monimuotoisessa uudistamisessa olen saanut hyviä kokemuksia Etelä-Pohjanmaalla, Soinissa ja Hämeenlinnan alueella. Metsän uudistamisessa käytetään kasvupaikalle sopivia puulajeja. Kohdistetaan uudistaminen ensisijaisesti luontaiseen uudistamiseen ja se varmennetaan täydennysviljelyllä. Uudistaminen toteutetaan Suomen parhaista valituista metsiköistä kerätyillä siemenillä ja jalostetuilla taimilla maan hyvyysluokan mukaan. Kohteessa tulee olla kasvupaikalle sopivia siemenpuita.

Esimerkiksi metsän jatkuvassa kasvatuksessa hakataan suurimmat, hyvälaatuiset ja parhaiten kasvaneet puut pois. Usean hakkuukerran samassa kohteessa tehty harvennushakkuu rapauttaa metsän kasvun. Se johtaa metsän hävittämiseen, laadun huonontumiseen ja kasvun heikkenemiseen. Nyt saatu hyvä metsän kasvu tuhoutuu. Metsätalous on pitkäjänteistä työtä yli sukupolvien.

Antakaamme tuleville sukupolville paremmat metsät, kuin me olemme saaneet. Sotien jälkeen hyvä metsänhoito ja metsän parannustyöt ovat saaneet Suomen metsistä maailman hyvälaatuisimmat ja kasvupaikkaan sopivimmat puulajit. Metsänviljelymenetelmällä saadaan Etelä-Suomessa metsän peitteisyys ja kasvu paremmaksi kymmenessä vuodessa, kuin vanhoissa metsissä. 1940 luvulla Suomen metsät kasvoivat 55 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nyt metsät kasvavat 108 miljoonaa kuutiometriä. Kasvua voidaan vielä parantaa metsän jalostuksella, hyvällä metsänhoidolla ja perusparannustöillä.

Metsän jalostuksessa tulee ottaa huomioon Suomen erilaiset kasvu- ja ilmasto-olosuhteet. Suomi on jaettu kolmeen ilmastovyöhykkeeseen, jonka perusteella on tehty jalostustyötä. Etelässä kasvavista puista jalostettuja taimia ei voida viedä yli 250 kilometriä Etelä-Suomesta keskiseen Suomeen. Kasvit eivät kestä pitempää siirtoa uuteen kasvu- ja ilmasto-olosuhteisiin.

Suomessa on 1960–70-luvuilla kartoitettu ja rekisteröity kaikki hyvälaatuiset ja nopeasti kasvaneet metsiköt. Niiden metsiköiden parhaat yksilöt on numeroitu ja rengastettu kantapuiksi jalostusta varten. Puiden latvaoksista on otettu oksankärkiä ja sen jälkeen vartettu (ympätty) pieniin taimiin kasvihuoneissa Metsänjalostussäätiön toimesta. Vartteista on tehty siemenviljelyksiä, joista kerätään käpyjä metsänviljelyä varten. Jalostuksella parannetaan 15-25 % puuston kasvua.

Uudistushakkuussa jätetään hakkuualueelle tuoreilla kankailla hyvälaatuisia mäntyjä ja koivuja siemenpuiksi noin 15-20 kpl/ha. Alue raivataan ja muokataan. Odotetaan 1-3 vuotta, kun siemenpuut ovat siementäneet alueen ja paikalle on tullut taimia. Tämän jälkeen istutetaan täydentämällä rehevillä mailla kuusen ja heikompiravinteisilla paikoilla männyn taimilla. Lehtokankailla istutus on tehtävä välittömästi uudistuksen jälkeen. Hakataan siemenpuut pois 3-4 vuoden kuluttua. Toimenpiteellä istutuskustannukset halpenevat. Taimikonhoidolla ohjataan lopullinen puulajien valinta. Metsästä tulee tuottoisa, kasvupaikalle sopiva, terve, tuholaisia kestävä, maisemaystävällinen ja hyvälaatuinen metsikkö.

Etämetsänomistaja, MTI, eläkkeellä Hämeen-Uudenmaan Metsäkeskuksesta neuvonta-asiantuntijan tehtävästä

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

5.7.2020

Fingerpori

comic