Mielipiteet

Mustiala, Kuninkaan kartano

Jokin aika sitten kirjoittelin myönteisen ajattelun voimasta. Siitä, että kaikki yhdessä haluaisimme kertoa kotiseutumme hyvistä puolista, ainaisen kiukuttelun sijaan.

Sain paljon myönteistä palautetta. Kiitos siitä. En ole, enkä ole koskaan ollutkaan poliitikko. Olen aina yrittänyt katsella asioita tavallisen ihmisen näkökulmasta. Pankkiajoistani lähtien.

Syntymäkotini oli Kaikulassa, ihan silloisen hyppyrimäen lähellä. Sieltä tiemme kulki Ronttismäen ensimmäiselle linjalle, aivan kirkon lähelle, nyt jo purettuun alueeseen.

Tähän aikaan liittyvät kaikki lapsuusajan muistot.

Sittemmin muutimme myös Rantalanmäkeen, isän rakentamaan rintamamieskotiin. Sieltä tieni on johtanut Tammelaan, Kaukjärvelle ja Mustialaan.

Lähes päivittäin kuljen vanhaa Kaukjärven tietä Runkomäen ohitse Tammelan kirkonkylän suuntaan. Usein myös aivan Mustialan historiallisen maiseman lävitse.

Moni paikkakuntalainenkaan ei tiedosta, kuinka kaunis on Mustiala. Toivon silta Mustialanlammin ja Kaukjärven välillä, Syrjänharju ”Kyöpelivuorineen”; josta aikoinaan poikiemme kanssa kävimme poimimassa äitienpäiväkukkia.

Koko Mustialan seutu on korvaamattoman kaunis historiallinen alue.

Kustaa Vaasa loi aikoinaan Kuninkaan kartanon. Suomen ensimmäiset korkeimman opetuksen saaneet agronomit valmistuivat Mustialasta.

Tämä kaikki on valitettavasti usein unohtunut.

Onneksi Rauhaniemen Leila loi Mustialaan Hakkapeliittatapahtuman ja onneksi Turkka Mali loi laulun Runkomäen iltamista.

Nyt kartanon alueella on suuri navetta, nykyaikainen ulkoilurata ja kauniisti hoidettu puistoalue.

Valitettavasti Runkomäki, tuo muistojen paikka on jäänyt unholaan. Sen kupeessa kasvaa nyt hoitamaton pensaikko kaatuneine puineen.

Olisiko kohtuullista saattaa tuo muistojen paikka sille kuuluvaan arvoon?

Runkomäen lava, taustan ”paviljonki” ja hoidettu metsäalue. Siinä olisi Tammelan kunnalle ja Mustialan ennen niin ahkerille ”Toukopojille”

miettimistä.

Harvalla kotiseudulla olisi niin paljon kerrottavaa tuleville sukupolville.

Kun ajelen Runkomäen ohitse, on aina niin surullinen mieli.

Runkomäen perkaaminen ja saattaminen maisemallisesti kauniiksi, ei ehkä olisi niin tavattoman vaikeaa. Uskoisin, että tätä mieltä olisivat monet muutkin, aikoinaan Runkomäen iltamissa käyneet ystävät. Ihan Vorssaa myöten.

Olavi Virta, Laila Kinnunen, Lepistön yhtye, Kalevi Korpi, Annikki Tähti, Helena Siltala ja monet muut sen ajan suosikit esiintyivät silloin Runkomäellä. Malin veljekset ja Liikasen Erkkikin.

Mustialan Toukopojat, laittakaa edes pieni muistolaatta perinteisen ja siihen aikaan alueemme suosituimman tanssipaikan läheisyyteen.

Seppo Jokinen


Uusimmat