Mielipiteet

Muuttolintumurhat ja peukaloiden pyöritys Brysselissä

Muuttolintuja metsästetään Välimeren maissa. Kuvassa kyyhkyparvi. Kuva: TA terho aalto
Muuttolintuja metsästetään Välimeren maissa. Kuvassa kyyhkyparvi. Kuva: TA terho aalto

Näin syksyllä ja viimeistenkin muuttolintujen lähdön aikaan iloitsemme jo näiden paluusta keväällä, mutta monet eivät enää koskaan palaa. Suomessa harvinainen, vain alle 100 pesivää paria ja Euroopan uhanalaisimpia lintuja on turturikyyhky, rakkauden kuhertava symboli ja vuoden lintu ainakin Saksassa ja Itävallassa ja jonka kanta on vähentynyt vuodesta 1980 noin 90%. Näin on tapahtunut myös mm. peltosirkun kohdalla, jonka kanta on 30–40 vuodessa vähentynyt prosenttiin tai kahteen entisestä lähes kaikkialla Euroopassa.

Näille linnuille sopivan biotoopin eli monipuolisen ja vaihtelevan pellon ja metsänreunojen muuttuminen kasvilajiköyhäksi monokulttuurimaisemaksi on tietenkin osasyy niin turturikyyhkyn kuin peltosirkunkin kannan romahdukseen. Tähän ei lyhyessä ajassa voi suuremmassa määrin nykyisen maatalouspolitiikan vallitessa puuttua.

Mikä sen sijaan olisi EU:n taholta nopeasti hoidettavissa, on muuttolintujen metsästyksen kieltäminen Välimeren maissa. Varsinkin turturikyyhkyä koskien Länsi-Kreikassa, Joonilaisilla saarilla, jossa näitä pitkästä muuttomatkasta rasittuneita lintuja pyydetään verkoin, lintuliimalla ja ampumalla vuosittain 70 000 yksilöä. Tämä on tietenkin vain murto-osa Välimeren maissa vuosittain tapetuista 25 miljoonasta muuttolinnusta, mutta koskee harvinaista lajia.

Optimistit ajattelivat aikoinaan EU:iin liittyessä, että tällaisiin epäkohtiin tartuttaisiin nopeasti ja tehokkaasti, mutta toiselta näyttää. Tilanne on monin paikoin jopa huonontunut kuten Kyproksella, jossa muutamien parempien vuosien jälkeen muuttolintujen metsästys on saanut entiset laajat puitteet ja vähintään kaksinkertaistunut vuodesta 2002 (lähde: BirdLife Cyprus).

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

22.10.2020

Fingerpori

comic