Mielipiteet

Näkökohtia kuolinsyistä ja kuolemista

Ihmisen biologinen elämä päättyy kuolemaan. Ihminen tai jokin muu aiheuttaa kuolemia. Itse kukin voi eri lähteistä selvitellä tätä jokaista koskevaa asiaa kiinnostuksensa mukaan.

Vuoden 2020 historiaan korona jää. Mutta minkä tappoluvun se historiaan lopulta jättää? Koronan aiheuttamien asioiden päivittäistä kehitystä olisi hyvä seurata vaikkapa Forssan Lehden sivuilla alueittain, päivittäen ja taulukoituna. Eli joksikin aikaa TULOSPÖRSSIN sijaan tai ohella julkaistaisiin KORONAPÖRSSIÄ. Se saattaisi avittaa arvailemaan, koska pikkuruinen korona väsähtää.

Kiinassa oli 9.3.2020 mennessä koronaan kuollut 3100 ihmistä, maailmassa oli 16.3. mennessä kuollut yli 6000 ja tartuntoja oli 170 000.

Abortteja Kiinassa tehdään 13 000 000 vuodessa eli 35 600:n päivävauhdilla. Maailmassa tehtiin viime vuonna (2019) noin 42 miljoonaa aborttia eli 115 000 päivässä. Vuonna 1967 Neuvostoliitossa tehtiin abortteja kolme kertaa enemmän kuin lapsia syntyi.

Myös ilmasto on meillä vaikuttanut väestön ja kuolemien määriin. Mikähän maamme historia ja tilanne olisi nyt, jos talvet 1939–1940 ja 2019–2020 olisivat lämpötilojensa osalta vaihtaneet paikkaa? Ihminen vain ennustaa ja mittaa säätä, ei säädä.

Luonnon korkeimpana tuotteena ihminen määrää kaikesta, myös Suomessa, jossa me murhaamme vuoden jokaisena päivänä koululuokallisen lapsia kantajansa kohtuun. Aborteista on tullut meillä ikinormaali itsestäänselvyys. Se vie kohti sellaista todellisuutta, jota terveesti ajatteleva Suomi ei voi tietoisesti toivoa.

Vuonna 2017 Suomessa tehtiin 9358 aborttia, 25–26 lasta päivässä, luokallinen. Vuodesta 1970 vuoden 2018 alkuun mennessä 626 026 suomalaisen elämä lopetettiin ennen aikojaan. On arvioitu, että heistä noin 130 000 olisi nyt synnytysikäisiä 20–40-vuotiaita naisia

Koronaan tai abortteihin kuolevien riskiryhmät ovat ihmiselämän ääripäissä. Koronaan kuollaan enimmäkseen silloin, kun ilman koronaakin pian kupsahdettaisiin, abortteihin silloin, kun koko elämä olisi edessä ja annettavaksi maamme hyväksi.

Ihmisen syntymästä ja häviämisestä: Sukusoluissa eli siittiösolussa ja munasolussa, kumpaisessakin on 23 kromosomia. Yksi siitiösolu (200–500 miljoonasta) murtautuu munasoluun, jossa siittiösolun kromosomit yhtyvät munasolun kromosomeihin 12 tunnin kuluttua murtautumisesta. Näin syntyi hedelmöitynyt munasolu eli tsygootti. Se saa hengen, alkaa elää ja jakautua. Uusi ainutkertainen ihmisyksilö on syntynyt.

Tällainen hedelmöitynyt munasolu olit kerran sinä, olin kerran minä (noin 16.5.1938) ja jokainen on elämänsä alussa sellainen ollut.

Tämä ihmisalun biologinen, näkyvä vaihe voidaan abortoimalla tuhota. Sen sijaan kerran saatua näkymätöntä hedelmöitynyttä munasolua seuraavaa henkeä ei voi tuhota, yhtä vähän kuin aikuisenkaan ihmisen henkeä. Onkin turhaa edes miettiä saati pelätä, että henkesi kuolisi. Hauta tai krematorio ei henkeäsi hävitä. Viisas ymmärtää, että kuolema vain muuttaa elämää, ei päätä.

Meidän tuleekin tuumia Billy Grahamin tapaan: ”Kun uutinen kuolemastani tulee, sitä ei pidä uskoa. Silloin olen täynnä elämää, sillä olen juuri muuttanut Jumalan luokse, Hänen läsnäoloonsa.”

Uusimmat

Näkoislehti

27.11.2020

Fingerpori

comic