Mielipiteet

Naudat ja biodiversiteetti – Entisajan tilojen omavaraistalous oli sitä maaseudun kulttuurimaisema-biotoopin hoitamista

Kuva: Juhani Salo
Kuva: Juhani Salo

Nimim. Lehmä jne (FL 3.2.). on puuttunut kommenttiini kertoen samalla lehmien pitämisen olevan itsetarkoituksen ja ne kustantavat itse maidon tuotollaan ja lihallaan tämän jalon päämäärän. Olen väittänyt vain vegaanin elämäntavan rasittavan vähemmän luontoa.

Yleismaailmallisesti katsottuna karjalaitumiksi ja rehun tuotantoon on viimeisten 20 vuoden aikana raivattu pelkästään sademetsiä 2–3 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia.

Lehmien laiduntajille perinnebiotoopin hoitaminen on toisarvoista. Ensin, sitten ja seuraavana arvoasteikossa on pelkästään eläinten ruokinta ja sitten vielä ne ikävät EU-direktiivit lehmien ulkoilusta.

Meikäläisen sukupolvi muistaa 1950-luvun, jolloin melkein joka mökissä oli lehmä tai kaksi. Ei mitään 40–50 kilon turbo- vaan muutaman litran lehmiä, jotka tuottivat sen verran, että maidon suhteen oltiin omavaraisia. Separaattorikaan ei ollut tuntematon laite. Radanvarret jaettiin heinäosuuksiin, tienvarret heinästettiin, rantaniityt laidunnettiin, lähinurkat ruohostettiin. Ja vaikka ympäristö oli heinäkuussa kuin 5 millin golfrata niin alkukesästä ja loppukesän kuluessa tästä nousi kukkaniityt, joilla lenteli aarin alalla enemmän hyönteisiä kuin nykyisten monotonisten ja lannoitettujen laidunten hehtaarilla.

Se oli maaseudun kulttuurimaisema-biotoopin hoitamista. Lehmät saivat elää kaksi kertaa kauemmin kuin nykyisin keskimäärin 5,2-vuotiaana teuraaksi viedyt, ne uteliaat, kekseliäät ja viisaat. Kedot olivat lammasten ja hevosten hoidossa, mutta nykyään lampaat eivät tuota kylliksi, villaa rahdataan tuhansia kilometrejä Uudesta Seelannista eikä kalliita ravureita viedä epäilyttäville kedoille ja hakamaille. Kallisvillainen alpakka olisi ehkä Suomessakin hyvä vaihtoehto, eikä se riuhtaise kasveja juurineen.

Lehmien lantakaasut voidaan epäilemättä hyödyntää, kunhan joku kerää läjät pellolta. Lietelantalasta saataisiin metaani talteen, mutta siihen ei ole vielä velvoitteita. Kaasun kerääminen ei alentaisi lannoitusarvoa ja hajut olisivat poissa lähinaapurien hienoista nenistä.

Vasikat kuulemma jäävät tilalle onnellisesti kasvamaan, pääsevät välitykseen tai naapuritilalle. Vasikka ja vuosi, eli Suomessa pitäisi tämän perusteella olla lehmiä kuin Intiassa.

Vapaasti luonnossa nauta tulisi hyvin toimeen joskaan ei Suomen leveysasteilla. Ihmisen häviäminen maapallolta ei luonnolle muutamaa kotieläinlajia lukuun ottamatta merkitsisi mitään. Lantakuoriaisia, paarmoja ja haarapääskyjä on ollut ennen ihmisen ja lehmän apua jo miljoonia vuosia.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti