Mielipiteet

Nimitykset ovat mielipiteitä, mutta faktoja pitää kunnioittaa

Kari Nummelan kirjoitus Forssan Lehden mielipidesivuilla 22.12. vuoden 1918 sisällissodasta viittasi mm. minuun yhtenä niistä, joiden mielestä juuri sisällissota nimitys on se, jota sodasta tulisi käyttää. Tämä on historiantutkijoiden valtavirran lähes yksimielinen käsitys, mutta toki sodasta voi Nummila ja kuka tahansa käyttää toistakin nimeä, joka yleensä silloin samalla kertoo jotain käyttäjän poliittisesta kannasta.

En siten kommentoi enempää tätä nimikysymystä. Sen sijaan on pakko puuttua siihen täysin väärään tietoon, jota Nummila levittää kirjoituksessa, kun hän nimeää K.H. Wiikin Kullervo Mannerin ”vasemmaksi kädeksi” ja SDP:n ääriainesten vallan kaapanneeseen vähemmistöön kuuluvaksi.

Todellisuudessa Wiik vastusti vallanottoa eikä halunnut olla oikeudettomana pitämässään yrityksessä millään tavoin mukana ja 26.1.1918 erosi puoluetoimikunnasta sen johdosta. Sodan jälkeen hän kirjoitti vallankumouslinjaa ankarasti kritisoineen pamfletin ”Kovan kokemuksen opetuksia”. Häntä ei sodan jälkeen asetettu syytteeseen mistään ja hän palasi eduskuntaan 1922 ja toimi kymmenen vuotta SDP:n puoluesihteerinä.

Kommunistiksi Wiik ei ryhtynyt senkään jälkeen kun hänet ns. kuutosryhmän jäsenenä vangittiin ja erotettiin SDP:stä. Hän toimi 1944 SKDL:n ensimmäisenä puheenjohtajana mutta erosi jo kuukauden jälkeen koska hänen näkemyksensä SDKL:n roolista erosi ratkaisevasti SKP:n linjasta.

Erkki Tuomioja K.H. Wiikistä poliittisen historian lisensiaatintyönsä tehnyt SDP:n kansanedustaja

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic