Mielipiteet

Nyt ja sitten kun

Suomessa oli vuosina 1950-1980 yhteensä kymmenen influenssaepidemiaa, joissa kuolleiden määrä oli 500:n ja 1800:n välillä. Niiden aikana monet elivät – aika normaalia elämää. Tosin menehtyneiden lisäksi moni sairasti tosi rankasti. Silloiset päätökset tehtiin aivan eri lähtökodista ja esim. taloudelliset vaikutukset jäivät pieniksi.

Nyt tilanne on aivan toinen.

Nyt kutsutaan valtiota ja kuntia apuun paikkaamaan niitä taloudellisia tappioita, jotka jo nyt ovat syntyneet ja syntymässä. Valtio tuleekin upeasti apuun. Esim. yrittäjillä on mahdollisuus saada tukea peräti 2000 euroa. Sitä voivat ensimmäiset saada ja viikon parin kuluttua hakemuksella, jonka käsittely varmasti kestää, kun jonot ovat valtavat. Kun tulot loppuvat monelta totaalisesti, niin tuo summa tuskin riittää muutamaksi kuukaudeksi korvaamaan nollatulot ja yrityksen menot. Ensimmäiset konkurssit on jo koettu.

Valtiolta saa lainaakin, jonka kustannukset ovat kuulemani mukaan melko korkeat. Mutta lainahan on helppo maksaa, sitku kriisin loputtua yritys pyörii taas täyttä vauhtia! Valitettavasti moni yritys ei silloin enää toimi ja jatkaessaankin ”nikottelee” pitkään ehkä pienemmällä joukolla.

Sitkun meillä on lisäksi kymmeniä tuhansia lomautettuja ja työttömiä lisää. Kestää ehkä vuosia, ennen kuin kaikki pyörii taas vanhaan malliin!

On upeaa, että esim. liikkeiden ruoan kotiinkuljetukset ovat kasvaneet roimasti. Siinä on kuulemma hyvät tulevaisuuden näkymät vaikkapa uusille yrittäjille. Toimituksetkin sujuvat, vaikka jossakin toimituksen saa vasta päivien kuluttua tilauksesta. Pieni aikahan se on odotella ruokaa, kun on pakastimet ja jääkaapit ennestään täynnä!

Ruokaostokset ovat vähentyneet noin neljänneksellä. Onko tämä se neljännes, joka tähän asti on mennyt jätteisiin. Jos näin on, on taas tapahtunut jotain positiivista!

Nyt huomataan varmasti omavaraisuuden merkitys, kun joistain tavaroista kauppojen hyllyt on tyhjänä. Maatalous on ollut yksi suuri huolenaihe ilmanmuutoksessa. Nyt sekin on noussut arvoasteikossa. Päätöksiä tehtäessä ei ehditä harkita, mitä kaikkea niistä seuraa.

Olkoon kriisin syy mikä tahansa sen aikana ja sen seurauksena tapahtuu yleensä aina omaisuuden uusjako. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät! Ne, joilla on tähän asti mennyt huonosti, joutuvat yhä suurempaan ahdinkoon!

Yhteiskunnan rakenteet järkkyvät enemmän tai vähemmän. Kun ”pyöritään” yhden asian ympärillä, jää moni aikaisempi ja tuleva ongelma vaille huomiota.

Kriisin loppuessa on meillä lomautettujen ja uusien työttömien lisäksi tuhansia konkurssin tehneitä pienyrittäjiä, pitkiä leikkausjonoja, joukoittain rajojen aukeamista odottavia tulijoita, ilmastomuutos jne.

Apostoli Paavali kirjoitti aikanaan: ”Niin säilyvät usko toivo ja rakkaus, suurin niistä on rakkaus.”

Ilman mitään uskonnollisia ajatuksia tarvitsemme uskoa siihen, että tästä selvitään, toivoa siitä että löydämme keinot, joilla selvitään tulevista ajoista ja meillä riittää huolenpitoa lähimmäisistämme – sitä jota tunnettiin sotien aikana ja niiden jälkeen vuosia. Pieniä pilkahduksia on jo näkynyt! Vaikeitakin päätöksiä on helppo tehdä. Sitkun tulee aika, odotan päätöksien ja puheiden ohella enemmän tekoja.

Mistä otetaan esim. se 15 miljardia, jota nyt jo jaetaan, sitku!

Uusimmat

Näkoislehti

28.5.2020

Fingerpori

comic