Mielipiteet

Nyt on otettava askel uudistusten tielle

Suomen hallitus valmistautuu parhaillaan budjettiriiheen poikkeuksellisissa oloissa. Koronaepidemian toisen aallon taltuttamiseksi on saatava ripeämpi ote. Suomalaiset yritykset, työllisyys, julkinen talous ja sitä kautta yhteinen hyvinvointi eivät kestä epäonnistumista.

Koronan myötä julkinen talous on entisestään heikentynyt. Jo aiemmin lähivuosille ennustettiin noin viiden miljardin euron vajetta valtion ja kuntien talouteen. Nyt yksin valtion alijäämä on ensi vuonna arviolta seitsemän miljardia euroa. Tänä vuonna velkaannumme 15–20 miljardia euroa.

Monet muutkin maat velkaantuvat nyt rajusti. Suomen velkaa ei ole kuitenkaan syytä verrata EU-keskiarvoon, vaan läheisiin maihin, kuten Ruotsiin, Tanskaan ja Viroon. Niiden tilanne on parempi, kuten myös tulevat näkymät. Suomen pitkän aikavälin kestävyysvajetta kasvattaa väestön ikärakenne lisäten menoja noin 500 miljoonaa euroa joka vuosi.

Velasta on syyt olla huolissaan. Yksi prosenttiyksikkö koroissa merkitsee noin 1,5 miljardin lisämenoa. Vaikka nyt korkojen nousu voi tuntua etäiseltä, jossain kohtaa se tapahtuu.

Lasku tulee siis maksettavaksi. Kyse on siitä, että miten siitä selviämme. Emme saa siirtää tuleville sukupolville kestämätöntä taakkaa. Siksi Suomi tarvitsee ylisukupolvisen jälleenrakennusohjelman.

EK:n näkemyksen mukaan ainoa kestävä ratkaisu haasteeseen vastaamiseksi on huomattavasti nykyistä korkeampi työllisyys. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii pitkällä aikavälillä 78 prosentin työllisyysasteen. Se merkitsee noin 200 000 työllistä lisää.

Työllisyyttä tulee tukea voimakkailla ja oikein kohdennetuilla investoinneilla, jotka vahvistavat samalla myös pidemmän aikavälin kilpailukykyä. Näitä kohteita löytyy niin yhteiskunnan infrastruktuurin kuin TKI-toiminnan kehittämisestä. EU:n elpymisrahastosta ja valtion omaisuustuotoista rahoitettuna tämä kokonaispanostus on tulevina vuosina mittaluokaltaan erittäin suuri, yli kuusi miljardia euroa.

Päätökset rakenteellisista työllisyyttä tukevista uudistuksista tasapainottavat lisävelanottoa turvaten talouspolitiikan uskottavuuden. Lisäksi ne vauhdittavat kasvun edellytyksiä jo nyt vahvistaen Suomea investointiympäristönä luoden näkymää riittävästä työvoiman saatavuudesta.

EK on valmis laajamittaisiin konkreettisin toimiin työllisyyden vahvistamiseksi koskien muun muassa entistä oikeudenmukaisempaa ja kannustavampaa työttömyysturvaa, ikääntyneiden työllisyyttä tukevia muutoksia sekä perhevapaauudistuksen linjaamista uudelleen.

Työllisyystoimien voimaantulo ottaa aikaa. Päätöksiä niistä ei saa viivyttää. Nyt tehtävät linjaukset vaikuttavat todennäköisesti vasta vuosista 2022–2023 eteenpäin. On syytä olettaa, että silloin kasvu on jo voimakkaasti käynnistynyt ja työvoimasta on työmarkkinoilla vahvaa kysyntää.

Olemme tienhaarassa. Nyt on valinnan paikka, otammeko askeleen uudistusten ja kasvun tielle vai olemmeko muutoskyvyttöminä tuomittuja surkastumaan? Päätöksentekijät ratkaisevat.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic