Mielipiteet

Onko koronalla myönteisiä vaikutuksia?

On perusteltua pohtia koronapandemian myönteisiä vaikutuksia, niitäkin on. Korona vaikuttaa kaikkien jokaiseen päivään, todennäköisesti pitkään tästä eteenpäinkin. Ei uutisia ilman koronaa. Se keskusteluttaa ihmisiä joka päivä. Tätä kirjoittaessa 29.4.2020 maailmanlaajuisesti on 3 164 876 todennettua positiivista koronatestattua potilasta, joista on kuollut 219 467. Suomen vastaavat luvut ovat 4906 ja 206.

Miten tästä eteenpäin? Jatkossakin koronavirusta tulee esiintymään, laajuudesta ei ole varmaa tietoa. Korona jättää maailmaan pysyvät jäljet. Millaiset ja paljonko opimme tästä? Tärkein opetus on elämän perusarvojen tärkeysjärjestys. Ihmisen terveys ja sen suojeleminen on tärkeää. Yhteinen vihollinen yhdistää ja on saanut hukassa olleen ihmisten yhteisöllisyyden nousemaan ja lähimmäisen auttamisen konkretisoitumaan. Siis jotain hyvääkin. Perheen merkitys kriisin hoidossa on saanut ansaitsemaansa arvostusta.

Huoltovarmuutta mitataan monella sektorilla kuten sairaanhoidossa, elintarvike-, vesi- ja jätehuollossa. Huoltovarmuus on noussut kriisin keskiöön. Suomessa ruoka riittää, kun maatilojen työvoiman saannista huolehditaan. On huolehdittava myös elinkeinon kannattavuudesta. Kuka korvaa sairastuneen viljelijän, elintarviketyöntekijän, hoitajan tai lääkärin jne., jos pandemia pääsee valloilleen näissä ammattiryhmissä? Meillä on oltava varotoimenpiteet olemassa käyttöön otettaviksi. Kukaan ei osannut vielä alkuvuodesta ennustaa tilanteen eskaloituvan nykyisenlaiseksi. Pahiten on pettänyt suojavaatetuksen ja -varusteiden hankinnassa. Kaikki kilpailevat tarvikkeista, koska vihollinen on sama koko maailmalle.

Maan ylimmästä johdosta lähtien kaikki tekevät parhaansa, jotta pandemian vaikutukset maahamme ja sen väestöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Ministerit ovat myöntäneet, että virheitäkin on tehty. Virheissä on oppimisen paikka. On inhimillistä, että virheitä tapahtuu, etenkin kun vaaditaan nopeita toimenpiteitä.

Huolenaiheeni on, miten haavoittuvat perheet pärjäävät muuttuneessa maailmassa, yksinäiset ikäihmiset, mielenterveyspotilaat, ne lapset, joiden kotiasiat eivät ole ehkä aiemminkaan olleet hyvin, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret… Kykeneekö yhteiskuntamme vastaamaan kaikkiin avunpyyntöihin ja onko meillä riittävästi väyliä kuulla niitä?

Isoksi ongelmaksi voi muodostua ihmisten välttely hakeutua eri sairauksien hoitoon virustartunnan pelon vuoksi. Monet hoitamattomat sairaudet ovat isompi riski terveydelle kuin virustartunta. On tärkeää myös pandemia-aikana hakeutua hoitoon ja kontrolleihin eri sairauksien vuoksi.

Pandemian uutisointia on hallinnut talouskysymykset. Se on ymmärrettävää, inhimillistä ja perusteltua. Yhteiskunnan on vahvemmin oltava heikoimman asialla, myös taloudessa. Tarvitaan tilannekuvan muodostamista ja tulevaisuuteen luotaavia toimenpiteitä. Parhaimmillaankin ne ovat hyviä arvauksia, koska pandemian kaikkia vaikutuksia ei pystytä ennustamaan.

Tästä noustaan yhdessä, Kaveria ei jätetä asenteella. Uskon tulevaisuuteen ja parempaan huomiseen. Pienen kansan voima on sen yhtenäisyys. Luottavaisin mielin eteenpäin. Autetaan lähimmäistä kukin kykyjemme mukaan. Pienikin apu voi olla toiselle korvaamatonta. Minä, sinä ja me kaikki pystymme siihen. Yhdessä.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic