Mielipiteet

Onko mistään mitään hyötyä?

Voiko ihminen yksilötasolla tehdä jotain sen eteen, että maailma pelastuu muutaman päivän pidemmälle? Miten valintamme, ostamattomuuspäätös, jätteiden kierrätys ja tavaranlajittelu todellisuudessa vaikuttaa? Mitä tapahtuu, jos kartonkijätteen joukossa on yksi pesemätön margariinipurkki tai sekajätteinen roskapussi, muovijätteessä huuhtelematon shampoopullo? Miten jäte käsitellään? Meneekö se hukkaan?

Kaupan asiakas kuvittelee, että laittamalla kaupan käytävällä esim. lasin, muovipussit tai kartongin oikeaan laatikkoon, se menee eteenpäin oikeaan osoitteeseen. Ehkä 80% ihmisistä tekee sen oikein, mutta se 20%, joka heittää joukkoon mitä tahansa muuta roskaa, aikaansaa sen, että kaikki jäte heitetään sekajätteeksi. Varmuudella vain palautustölkit ja -pullot sekä lasi menevät sinne, minne kuuluu.

Miten ihmiset saadaan välittämään siitä, minne mikäkin kuuluu laittaa? Miten ihmiset saadaan kysymään mitä tapahtuu siitä eteenpäin? Vai kiinnostaako se ketään? Onko sillä mitään väliä? Kun tarve on tyydytetty, ei loppusijoitus enää kosketa.

Mahdollisuudet kierrättää ovat suhteellisen erinomaiset ja siihen luodut eri kierrätys- ja jätteenkäsittelylaitokset toimivat. Miten lajittelu saataisiin toimimaan siinä kohden, kun ’roska’ kotona on olemassa? Miten välinpitämättömyys sen suhteen, mitä käytän, mihin sen laitan ja miten muuttuisi jokaiselle vastuun ottamiseksi omasta toiminnastaan ja ympäristöstään, maailmasta?

Ihminen kuuntelee tarinoita, kertoo tarinoita, missä ovat ne tarinat, jotka kertovat mitä kannattaa ostaa ja miten, mitä hyötyä on laittaa jäte oikeaan kohteeseen, oikealla tavalla ja mitä sillä tehdään jatkossa, missä ja miten se palautuu takaisin käyttöön. Miten tästä toiminnasta saadaan arvostettua, niin kunnioitettavaa, että kaikki haluavat siihen osallistua? Miten korjaaminen, uudelleenkäyttö olisi jokapäiväistä? Jokainen itseohjautuvasti valvoisi omaa toimintaansa. Jokainen ajattelisi omaa moraaliaan? Miten kuvioista saadaan pyyhittyä pois rahaa ja statusta?

Missä ja miten kerrottaisiin mihin roskat laitetaan? Kuka kertoo? Riittävän usein ja toistuvasti. Miksei kestohedelmäpusseja tyrkytetä? Eikä vasta sitten, kun ongelma on ylitsepääsemätön jäteriutta. Auttaako alkuun yksinkertaisesti se, että jätealueen eri laatikot, ovat erivärisiä, ettet heitä sitä sekajätepussia vahingossa kartonkijätteeseen? Pitäisikö jätepisteillä olla tiedottaja? Mediassa enemmän selkeitä ja arkisia tietoiskuja, tiedotusta? Miten asioista, asioiden tekemisestä saataisiin yksinkertaisia ja automaattisia? Miten meidät saadaan uskomaan, että kierrättämisestä on hyötyä? Onko siitä?

Jätetietämys on vieläkin vähäisempää kuin nykyinen ammattiopetus. Se nukkuu vielä enemmän kuin torstai-iltapäivästä maanantaihin. Onko maailman vain tarkoituskin sulkea silmänsä? Tiputtaa tumppi, tölkki, purukumi juuri siihen, mihin se vain tippuu ja lentää? Onko ploggaaminen liian epätrendikästä, tyhmää? Ja niin edelleen… Eihän yhden ihmisen tekemisellä tai tekemättömyydellä voi olla mitään suurempaa merkitystä kuitenkaan -ajatus saataisiin kierrätykseen ja se käytettäisiin uudelleen muodossa: yksi ihminen voi muuttaa pienen osansa maailmaa.

Anu Rytisalokankaisten ostoskassien käyttäjä, huolissaan oleva ihminen

Uusimmat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic