Mielipiteet

Oppivelvollisuus tukee hyvinvointia

Koronakriisin ahdingon keskellä tulee kuitenkin pitää katse tulevassa ja nähdä, mitä vaatimuksia kriisistä ulospääsy meille asettaa. Kansantalouden korjaaminen edellyttää paitsi elvytystoimia myös hyvinvointivaltion turvaamista.

Talouspolitiikan tavoitteiden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että suomalaisille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän edellyttämään osaamiseen. Työn murroksen vuoksi 1980-luvun jälkeen on hävinnyt jopa kolmannes työpaikoista, joihin riittää perusasteen tutkinto. Tulevaisuudessa tämä kehitys vain kiihtyy, ja matalasti koulutettujen työt ovat vaarassa hävitä.

Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen ja maksuton toisen asteen koulutus. Uudistuksen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla työelämän aloilla ja helpottaa pelkän peruskoulun varassa olevien asemaa työmarkkinoilla. Suomi on muodostumassa eurooppalaiseksi poikkeukseksi, vain Turkissa on lyhyempi oppivelvollisuus kuin Suomessa.

Vesa Vihriälän johtaman asiantuntijaryhmän talouspoliittista strategiaa koronakriisissä käsittelevästä raportista selviää, että koulutus- ja innovaatiotoimet ovat välttämättömiä Suomen kasvun ja kilpailukyvyn pelastamiseksi. Vihriälän raportin mukaan vaille toisen asteen koulutusta jääneiden syrjäytymisriski on suuri ja riittävä koulutus on välttämätön edellytys työllistymiselle. Oppivelvollisuuden laajentamista ovatkin suositelleet useat tutkimukset ja asiantuntijat kuten muun muassa Talouspolitiikan arviointineuvosto, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, OAJ ja opiskelijajärjestöt.

Oppivelvollisuuden laajentamisessa kyse onkin talouden ohella ihmisten hyvinvoinnista ja tasa-arvosta. Koulutustason nostolla on havaittu olevan suora vaikutus kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Nuorten syrjäytymisriskiä madaltavissa tekijöissä koulutukeen hakeutuminen ja erityisesti toisen asteen koulutus korostuvat. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole pois syrjäytymisen ehkäisytoimilta ja muilta tärkeiltä toimilta kuten varhaiskasvatuksen, ennaltaehkäisevän perhepolitiikan ja koko koulupolkua koskevan varhaisen puuttumisen tuelta. Itse asiassa hallitusohjelmaan on kirjattu juuri näitä painotuksia.

Työelämän muuttuvien vaatimusten aiheuttaman osaamisvajeen täyttämiseksi eivät riitä vain investoinnit nuorten sukupolvien koulutukseen vaan tarvitsemme myös työväestön osaamisen kehittämistä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös jatkuvan oppimisen uudistus, jonka tavoitteena on lisätä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia työelämässä.

Koronakriisin aiheuttamat talousvaikutukset ovat vain vahvistaneet osaamisen merkitystä työmarkkinoilla. Ympäri maailmaa on otettu etätyön tekemisessä hurjia digiloikkia, ja työelämä ei monella alalla varmasti palaudu tästä entiselleen. Uusi normaali tarkoittaa, että suomalaiselle korkeammalle osaamiselle on tarvetta yhä voimakkaammin. Mikäli jokin tulisi kalliiksi tuleville sukupolville, tämä on huono-osaisuuden kasvu, osaamisvaje työmarkkinoilla ja siitä seuraava korjaamaton kilpailukyvyn lasku.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic