Mielipiteet

Päästövähennys globaalia toimintaa

Sellua valmistetaan kovaa kyytiä mm. Äänekosken sellutehtaalla. Kuva: Arno Juutilainen
Sellua valmistetaan kovaa kyytiä mm. Äänekosken sellutehtaalla. Kuva: Arno Juutilainen

Kemiin suunnitellaan sellutehdasta, joka tarvitsee puuta niin paljon, että Suomen metsähakkuut lisääntyisivät merkittävästi. Siitä olisi seurauksena, että Suomen hiilidioksidinielut vähenisivät ainakin joksikin aikaa.

Jos Suomi ei lisää selluntuotantoaan ja maailmalla selluntarve kasvaa, niin varmaan tuotantoa lisätään jossain muualla. Tapahtuisiko se silloin siten, että maailman hiilidioksidipäästöt eivät kasva niin paljon kuin jos sellu tehtäisiin Suomessa? Tätä sopii epäillä.

On kuitenkin asiallista kysyä, onko järkevää käyttää metsävarojamme enenevässä määrin sellun tekoon vai pitäisikö niitä säästää muihin käyttötarkoituksiin. Puu on arvokas raaka-aine ja varsinkin Suomelle sen merkitys on nyt ja tulevaisuudessa elintärkeä.

Sellun valmistus tulee tapahtumaan siellä, missä yritys arvioi sen olevan taloudellisesti kannattavinta. Nyt se näyttää olevan Suomi ja Kemi. Olisi mielenkiintoista tietää, oliko yrityksen kannattavuuslaskelmissa huomioitu tarvittavan infrastruktuurin rakentamiskustannukset. Jos niin on, niin valtion varoja ei niihin pidä tyrkyttää.

Kun puhutaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä on aina muistettava, että kyse on globaalista toiminnasta. Esimerkkinä tekstiiliteollisuus, joka on yksi merkittävä hiilidioksidia tuottavista tuotantoaloista. Sehän tuottaa hiilidioksidia enemmän kuin auto- ja lentoliikenne yhteensä. Suomi on ulkoistanut omalta osaltaan tekstiilituotannon maihin, joissa kyseisen teollisuuden päästöt ovat suurempia kuin Suomessa. Tuskin haluamme niin käyvän myös sellun tuotannossa.

Uusimmat