Mielipiteet

Pandemia koulii koko yhteiskuntaa

Virus siirtyi ihmiseen toisesta lajista ja alkoi lisääntyä. Samalla syntyi mutaatioita ja virus alkoi “kotiutua” ja kesyyntyä. Vieras virus kun aiheuttaa ihmisen elimistössä reaktion torjua se. Syntyy tulehdus. Rokotteella tätä elimistön torjuntaa olisi voitu helpottaa, estää immuunina vieraan viruksen saapuminen. Rokote on parhaillaan valmisteilla ja tiedämme sen kalliiksi. Virustutkijoiden on vaikea tietää etukäteen, mistä seuraava virus voisi meihin siirtyä ja aiheuttaa pandemian. Toki sitä arvaillaan jo nyt etukäteen.

Riskiä lisää vaikkapa ihmisten siirtyminen suurempina yhdyskuntina tropiikin viidakkoon. Siellä kun on meille vieraita lajeja. Kiinassa ongelmana olivat juuri tällaisille eläimille tarkoitetut torit.

Yhteiskunta on sekin ikään kuin keho, joka pyrkii sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Demokraattinen yhteiskuntamme tekee sitä nyt koko ajan ja löytää aina parempia ja nopeampia keinojakin. Nyt menemme tätä tietä, mutta jo seuraavan epidemian kohdalla paremmin kouliintuneena ja rokotettunakin. Se vasta kallista onkin.

Suomi ja sen pääkaupunki sekä maaseutu kylineen ja seutukuntineen sopeutuu siihen samaan aikaan, mutta hieman eri menetelmin nekin. Tämäkin on syytä muistaa ja antaa sille mahdollisuus. Joku maakunta kykenee jo nyt hoitamaan pandemian muita paremmin. On ikään kuin innovatiivinen ja luova sekä auttaa myös muita selviytymisessä. Suomi on hyvin innovatiivinen yhteiskuntanamme. Riskiryhmien suojelu on nyt järkevä ratkaisu.

Virus ja pandemia vaikuttaa nyt yhteiskuntamme toimintoihin tavalla, joka on poikkeava myös kansakuntana ja Euroopan sisällä, globaalissa maailmassa ylipäätään. Olemme keskellä moni- ja poikkitieteistä suurta prosessia ja sen hoitoa. Siinä soveltavat tieteet ovat nyt kysyttyjä reaaliaikaisesti. Perustutkijat tekevät omaa työtään hekin. Siihen palataan varmasti moneen kertaan myös alan tutkijoiden kongresseissa. Sekään ei ole salatiedettä. Siellä vertaillaan kiinalaisten tiedemiesten tutkimuksia eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin.

Suomalaisilla tulee olemaan poikkeuksellisen paljon sanottavaa tulevina vuosinamme omista ratkaisuistamme ja niiden synnystä sekä tuloksistamme. Tästä aiheesta tehdään tulevina vuosina kymmeniä väitöskirjoja eri tieteenalojen tutkijoiden toimesta. Ehkä joku palkitaan jopa Nobelilla. Hän voi olla virustutkija, mutta yhtä hyvin talouden Nobelin voittaja. Ilmiö kun koskee liki kaikkia mahdollisia tieteenalojamme. Ei vähiten tapamme tehdä poliittisia ratkaisuja tai tiedottaa medioinamme pandemiasta.

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic