Mielipiteet

Populaarimusiikki ja -kulttuuri muuttuu, mutta mihin suuntaan

Hämeenlinnan Mellakka-festivaaleilla kuultiin kirjoittajan hämmästelemää musiikin lajia. Kuva: Tomi Vesaharju
Hämeenlinnan Mellakka-festivaaleilla kuultiin kirjoittajan hämmästelemää musiikin lajia. Kuva: Tomi Vesaharju

Entisaikaan laulettiin: ”siinä meni nuoret sekä vanhat samanlailla”… ja niinhän se oli, että aikuisilla ja nuorilla oli samat hiittibiisit, joita kaikki tanssivat ja kuuntelivat.

Vaan ei jatkunut sama tahti pitkään, sillä 50-luvulla alkoi meillekin muodostua nuorisomusiikkikulttuuri.

Mukana kärkijoukoissa oli tuolloin myös paikallinen suuruus tai siihen aikaan oikeastaan pienuus, Vesa Enne. Siitä se alkoi ja loppua ei näy, paitsi ehkä aikuisten omalle kevyen musiikin kulttuurille.

Esim. Radio Suomipopin tyypillinen kuuntelija on keski-ikäinen suomalainen.

Ainakaan en tiedä että kukaan itseään kunnioittava teini Radio Suomipoppia kuuntelisi, josko kuuntelee mitään radiokanavaa. Striimataan vaan.

Hassua vain on se että ko. kanava ja monet muutkin soittavat paljolti teiniartistien musiikkia, kuten Robin Sanni, Eveliina jne., jne. Näinköhän koko homma kääntyy pikkuhiljaa päälaelleen ja pala palalta ns. nuorisomusiikki valtaa koko kentän.

Mikäs siinä, mutta itse soittajana ja laulajana ei oikein kestä kuunnella kääpiön tai lapsen ääntä matkivia nuoria naisartisteja, joilla on lisäksi maneereina kaikki tunnetut puheviat, mainittu Sanni etunenässä.

Nuorempia miesartisteja ei oikein laulurintamalla ole, sillä hehän kaikki räppäävät. Sitä kuullaan enenevässä määrin monilla ns. aikuistenkin radiokanavilla. JVG, Keekki ja muut ovat jo soineet vuosikaudet.

Nykyisin aikuisen artistin on aivan mahdoton päästä enää pinnalle, vaikka tekisi kuinka hyvää musaa. Täytyy olla etukäteen 100 000 seuraajaa Instassa tms, jossa mageet kuvat määrittävät onko joku hyvä vai ei.

Näihin katsemagneetteihin satsaamalla levy-yhtiöt eivät tee hukkainvestointeja.

No, jos näillä artisteilla kuulijoita riittää, niin hyvä niin, sillä jokainenhan voi äänestää sormillaan kääntämällä kanavan toiselle.

Esittäisin kuitenkin lopuksi havaintoni alaa valtaavasta Hip Hop musiikista ja räppäämisestä yleensä.

Alun perinhän rap oli sosiaalisesti kantaa ottavaa läpätystä, jossa Jenkeissä Harlemin seutukunnalla asustavan väestönosan huono-osaisemmat yksilöt kertoivat ongelmistaan, kuten siitä, että huumeita ei saa tarpeeksi ja koripallossakin on ilma vähissä.

Tuli gangsta rap, eli vapaasti suomennettuna katurikollisten musa. Jos Elviksen rock oli aikanaan viranomaisten mielestä saatanasta lähtöisin, niin ei tämä ainakaan ole sen parempaan suuntaan ole mennyt.

Tänä päivänä nuorison keskuudessa ihannoidaan pukeutumista ja tatuointeja myöden nykyisin jo yli-ikäisten amerikkalaisten entisten nuorisorikollisten lanseeraamaa Hip hop kulttuuria. Onhan Suomessakin jokaisella itseään kunnioittavalla pojulla lippis päässä, mielellään vielä lippa taakse käännettynä ja persus vilkuu lököttävissä housuissa puolipaljaana ja tytötkin ovat täynnä leimoja, eli tatskoja.

Se Hip hop, jota täällä suomessa nykyisin paljolti kuunnellaan on onneksi pääosin aivan toista maata.

Mutta kuulkaas! Jos hip hop ja räppääminen on räppäreiden ja nuorison mielestä aivan parasta musiikkia, niin minkä ihmeen tähden niihin biiseihin on aina pakko laittaa mukaan laulettu kertosäkeistö!!!???

No siksi, että eihän sitä p…kaa kukaan muuten kuuntelisi.

Uusimmat