Mielipiteet

Positiivinen metsähaaste Lounais-Hämeen kunnille! Metsänhoitoon lisää monimuotoisuutta!

Hömötiainen on suuressa vaarassa kadota kokonaan Etelä-Suomesta lähivuosina. Kuva: Erkki Laine
Hömötiainen on suuressa vaarassa kadota kokonaan Etelä-Suomesta lähivuosina. Kuva: Erkki Laine

Osallistuin tammikuun lopulla talvilintujen Pihabongaukseen. Totesin, että metsätiaisten määrä on romahtanut. Kanta-Hämeen metsissä hömötiainen uhkaa hävitä, toteaa FL 14.2.2021. Vielä 1980-luvulla hömötiainen oli talvimetsämme tavallisimpia lintuja, nyt se on äärimmäisen uhattuna, kuten myös töyhtötiainen.

Vielä 5–6 vuotta sitten minua tervehti vanhojen kuusien suojassa olevissa parissa syöttöpisteessä noin 6–8 hömötiaisen parvi, joka iloisesti ja rohkeasti tjii-tjiit-tervehtien kannusti lisäämään ruokaa. Myös töyhtötiaisia näkyi sinitiaisten seassa. Vaan ei nyt. Yhden töyhtötiaisen näin, ja kuusien seassa kummassakin paikassa vain yhden hömötiaisen. Tämä saa minut surulliseksi, ja myös huolestuneeksi. On hälyttävää, että hömötiaisen kanta romahtaa neljäsosaan muutamassa vuosikymmenessä. Se kertoo karua kieltä metsiemme tilasta.

Hömötiainen tarvitsee lahopuita, sillä se kaivertaa itse poikasilleen pesäkolon. Kaivaminen pienellä nokalla onnistuu vain pehmeään, pitkälle lahonneeseen puuhun. Sopivat lahot pökkelöt tuhoutuvat erityisesti päätehakkuissa helposti. Lisäksi hömötiaista kuolevat nälkään! Talvisin se syö hämähäkkejä ja muita hyönteisiä puiden oksilta.

Hömötiainen on myös kerääjä. Se tekee syksyisin satoja ruokakätköjä metsään törmätäkseen niihin talven ankarimpaan aikaan. Tai tekisi. Aiemmin puiden pinnalla kasvoi naavaa ja jäkälää, kun metsässä oli eri-ikäistä vanhaa puuta riittävästi. Ilmansaasteet ja nykyisin vallalla oleva metsänhoito on rajusti tuhonnut hömötiaisten elinehtoja.

Ehkä sinua tämä ei huolestuta – mitä nyt yhdestä linnusta? Pitäisi huolestuttaa – ja paljon! Näin raju metsiemme ekologisen tasapainon ja monimuotoisuuden väheneminen hyvin lyhyessä ajassa, on evoluution aikaperspektiivissä tsunamin kaltainen äkillinen katastrofi. Emme ihmisinä ole tämän kehityksen ylä- ja ulkopuolella, vaikka näin moni meistä haluaa uskoa. Se, mikä tapahtuu hömötiaiselle –koskee myös meitä! Siitä covid19-pandemia on mitä järkyttävin osoitus – ihminen on riippuvainen maapallon luonnon tilasta. Tasapainon järkkyessä myös ihmisen ympäristö ja terveys järkkyvät! Muutos ei koske vain jotain kaukaista sademetsää – se koskee ihan jokaista meistä – täällä lähimetsissämme!

Täällä myös omat muutoksen tekomme on aloitettava! Uudet hakkuukäytännöt, kuten jatkuva kasvatus, voivat luoda uusia mahdollisuuksia hömötiaisen selviämiselle. Ja meille ihmisille. Tässä nousee kotikuntamme vastuu asukkaidensa terveydestä ja hyvinvoinnista esiin. Kuntalaisille kunnan pystyssä pysyvä varttunut metsä, joka monimuotoisuutta varjelee, on huomattavasti arvokkaampi, kuin ne hakkuilla saadut eurot.

Omasta ja Lounais-Hämeen Vihreiden puolesta esitän Lounais-Hämeen kunnille metsähaasteen, josta toivon muodostuvan positiivinen kuntiemme välinen kilpailu. 1) Mikä kunta julkaisee ensimmäisenä metsänhoitosuunnitelmansa kokonaisuudessaan kotisivuilleen? 2) Mikä kunta siirtyy ensimmäisenä noudattamaan kestävää, monimuotoisuutta lisäävää metsänhoitoa, jossa pääpainotuksena on jatkuva kasvatus? 3) Mikä kunta ilmoittaa ensimmäisenä hakevansa metsäalueitaan Metso-suojeluohjelmaan tai tekevänsä muita suojeluhakemuksia?

Lisäksi toivon, että kunnat laittavat tämän monimuotoisuutta ja elämää varjelevan haasteen eteenpäin muille kunnille ja myös oman kuntansa metsätoimijoille.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti