Mielipiteet

Presidentti Koiviston kaksi kautta

Ylen ykkösellä esitetty Koiviston kaksi kautta kuvastaa hyvin ne haasteet joita presidentti joutui ”fundeeraamaan” 1990-luvun talouspolitiikassa. Tulevaisuuden näkymät verrattuna neljään edelliseen vuoteen olivat ankeat.

Koivisto järjesti talousseminaarin 1992. Linnassa keskusteluun osallistuivat mm. ylijohtaja Sixten Korkman, pankinjohtaja Björn Wahlroos, pääjohtaja Tauno Matomäki, pääjohtaja Pertti Voutilainen ja muutama professori. SYP:n pankinjohtaja Wahlroos antoi arvionsa pankkien tilasta, johon sisältyi todellinen pommi. Eli luottolama, joka liittyy siihen, mikä on suomalaisen varallisuuden arvo nyt ja tulevaisuudessa.

Käytännössä tämä merkitsee yksinkertaisesti sitä, että pankkijärjestelmämme seisoo ja kaatuu suomalaisen pääomakannan arvon myötä. Keskeisin osa kansallisvarallisuuttamme ovat kiinteistömme, joiden arvot tippuivat 15% 1992. Pankkijärjestelmän suorassa omistuksessa oli noin 40 miljardin markan edestä kiinteistöjä. Lisäksi pankeilla oli lainojensa vakuutena kiinteistöjä yhtiöissä, joiden pääoma oli kulutettu loppuun eli konkurssin partaalla olevia. Pankeilla oli kiinteistöomaisuutta vastuulla 100 miljardia markkaa, jolloin 15 prosentin lasku merkitsee 15 miljardin markan häipymistä pankkijärjestelmästä. Pankkien tehtävänä oli työntää rahaa ulos, velkaa tehtiin omaisuutta vastaan, vakuutena saattoi olla pieni kaistale metsää.

Kauppalehden kolumnisti kirjoitti tuolloin artikkelin pankeista seuraavanlaisesti: Pelastuskomitea aikoo taas pelastaa pankit veronmaksajien rahoilla. Jos pankit tekevät enemmän valuuttakurssitappiota kuin suuret teollisuusyritykset, niin voidaan kysyä, kummassa paikassa valuuttapeli osataan paremmin. Jos pankit tekevät tappiota enemmän kuin ammattisijoittajat, niin kumpikohan osaa pelin. Jos pankit tekevät tappiota vielä pankkitoiminnassaan, niin mitä perkelettä ne sitten osaa. Vaalit taasen odottaa tulemistaan tarttis varmaan tehrä jotain.

Uusimmat

Näkoislehti

26.5.2020

Fingerpori

comic