Mielipiteet

Presidentti Putinin valikoiva historiankirjoitus – Hän haikailee takaisin sodan jälkeistä sosialistimaiden puskurivyöhykettä

Venäjän presidentti Vladimir Putin. Kuva: ALEXEI DRUZHININ / SPUTNIK / KRE
Venäjän presidentti Vladimir Putin. Kuva: ALEXEI DRUZHININ / SPUTNIK / KRE

Media on näkyvästi esitellyt viime viikkoina Venäjän presidentin vaatimuksia sotilasliitto USA:lle ja Natolle. Putinin tavoitteena on ollut saada ”takeet” sille, ettei sotilasliitto laajene itään, ääneen lausuttuna tarkoittaen ennen kaikkea Ukrainaa. Suomi on tässä kysymysmerkki, johon olemme reagoineet ennalta.

Putinin ajatusmaailma on ajautunut yhä enemmän pakkomielteeseen saada Venäjän länsirajalle samanlainen puskurivyöhyke, mikä oli vuonna 1991 hajonneella Neuvostoliitolla. Ajatuskuplan ydin on yli tuhatvuotinen yhteys venäläisten, valkovenäläisten ja ukrainalaisten välillä. Mutta mikä ovat historialliset faktat?

Totta on se, että ennen Moskovan Venäjää oli Kiovan Rusj noin 800-luvulta 1100-luvulle. Tutkijoiden mukaan suoraa yhteyttä nykyiseen Venäjään ei kuitenkaan ole. Pitää myös muistaa aika, jolloin nykyistä Baltian ja Ukrainan aluetta hallitsi Puolan-Liettuan suurvaltakunta vuoteen 1795 saakka. Romanovien Venäjä oli Wienin kongressin jälkeen suurvalta – Suomen suuriruhtinaskunta mukaan lukien – joka viimein joutui keisari Nikolai II:n kukistumisen jälkeen sisällissotaan, seurauksena bolsevikkien voitto ja Neuvostoliiton perustaminen 1922.

Kaikkein pahin Putinin historiankirjoituksen vääristely on se, mitä tapahtui 2. maailmansodan aattona, sen aikana ja sen jälkeen. Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Ribbentrop-sopimuksen perusteella Puolan elokuussa 1939. Saksan hyökkäys itään 1941 merkitsi puolestaan Ukrainan joutumista Saksan miehittämäksi. Vuonna 1942 Stalingradissa voitto Hitlerin joukoista johti Neuvostoliiton vastahyökkäykseen kohti länttä ja Berliiniä. Putin katsoo, että juuri Neuvostoliitto voitti 2. maailmansodan. Venäläiset ehtivät ensiksi Berliiniin, mutta sen puolestaan mahdollisti USA:n ja liittoutuneiden sotavoimien maihinnousu Normandiaan 1944 ja eteneminen edelleen kohti hajoavaa Saksaa. Liittoutuneiden Berliinin pommitukset osaltaan saivat aikaan Saksan antautumisen, mistä Putin ei koskaan puhu mitään. Tehtiin myytti voittoisasta Neuvostoliitosta.

On totta, että Ukraina oli osa sosialistimaiden kokonaisuutta sodan jälkeen mutta Putin ei myöskään mainitse, että Neuvostoliiton kommunistipuolueen ukrainalainen pääsihteeri Nikita Hrustsov myönsi Ukrainalle itsenäisyyden vuonna 1956. Se oli silti edelleen sosialistinen maa, jonka voi katsoa kuuluneen ns. itäblokkiin. Varsinaisen itsenäisyyden maa saavutti vuonna 1991.

Ukrainan menetyksen rinnalla Putin haikailee takaisin sodan jälkeistä sosialistimaiden vyöhykettä. Putin katsoo, että se oli turvavyöhyke, joka hänen maailmassaan oli saavutettu oikeus. Hän ei sano mitään vuosien 1953, 1956 ja 1968 kapinoista, jotka tukahdutettiin neuvostopanssareilla.

Kun Ukraina sitten 2014 erotti neuvostomielisen presidentin Janukovitzin ja näytti siirtyvän yhä lähemmäs länttä, Venäjä reagoi valtaamalla Ukrainan Krimin ja sekä itäiset maakunnat. Kun Ukrainan kansan enemmistö sekä presidentti Zelenskij ovat nyt myös suuntautumassa lähemmäs Yhdysvaltoja ja Natoa, Putinin mitta on tullut täyteen: Ukraina ei hänen maailmassaan voi olla itsenäinen muuta kuin Venäjän ”sylissä”.

Ukraina on edelleen itsenäinen, eurooppalainen maa, jolla on oikeus itse päättää turvallisuuspoliittisesta suunnastaan. Putinilla ei ole tähän veto-oikeutta.

Uusimmat

Fingerpori

comic