Mielipiteet

Puuttumisesta kuntien asioihin

Maakuntajohtajaa Anna-Mari Ahosta on aiheetta syyllistetty puuttumisesta kuntien päätöksentekoon väittämällä hänen yrittäneen vaikuttaa joidenkin kuntien kunnanhallitusten puheenjohtajiin. Voimme kuitenkin kumota tämän väitteen varsin yksioikoisesti. Sen sijaan oli havaittavista aivan muulta suunnalta tulevia vaikuttamispyrkimyksiä asettaa ehtoja kuntien osallistumiselle valtion rahoittamien sote-palveluita ja sote-keskuksien kehittämistä koskeviin Hämeen liiton koordinoimiin hankkeisiin.

Tässä tilanteessa toisistaan tietämättä joidenkin kuntien kunnanhallituksen puheenjohtajat olivat käyneet maakuntajohtajan kanssa keskustelua siitä, miten päätös osallistumisesta teknisesti on tehtävä ja missä aikataulussa, koska tiedossa oli, että kyseiseen päätökseen ei ole mahdollista asettaa ehtoja asioista, joihin maakunnan toimivalta ei ulotu. Ihmettelemme, miten ylipäätään kunnanhallitusten käymistä keskusteluista voi päätyä tietoa kunnanhallituksen ulkopuolelle, jota Häggman jäsenenä on välittänyt (FL 4.6.).

Häggmanin ja Anttilan ehdossa yritettiin kytkeä osallistuminen hankkeisiin yksittäisten kuntien ja sairaanhoitopiirin (SHP) välillä tehtävään sopimukseen erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Tällaista ehtoa ei tietenkään voi asettaa millään tavoin maakunnan ja kuntien väliseen sopimukseen osallistumisesta po. hankkeisiin, vaikka ne liittyivätkin tulevaisuuden sote-ratkaisuihin. Sen sijaan kunnat voivat ”patistaa” ja ohjata maakuntaa olemaan roolinsa mukaisesti aktiivinen tämänkaltaisten keskustelujen avaamisessa ja moderoinnissa. Juuri tällaisesta asiasta keskusteltiin maakuntajohtajan kanssa, ja tällaisena ”ohjaavana” päätös lähti Ypäjän kunnasta. Forssan kaupunki ei tällaista maakunnan suuntaan tapahtunutta ohjausta omaan päätökseensä sisällyttänyt. Tämän perusteella pidämme erittäin kohtuuttomana ja vahingollisena Johanna Häggmanin esittämää väitettä, että maakuntajohtaja olisi käyttänyt virkamiesasemaansa väärin puuttumalla kunnanhallitusten päätöksentekoon.

Päätösten ja johtamisen tulee aina perustua tietoon. Tietojohtamisen puutteeseen FSHKY:ssä sen tarkastuslautakunta kiinnitti lausunnossaan huomiota. Sen sijaan se totesi, että keskustelut ja yhteistyö Kanta-Hämeen SHP:n kanssa ovat toimineet hyvin. Myös SHP:n johtaja Seppo Ranta kertoo tämän lehden mielipidekirjoituksessaan (FL 9.6.) näistä keskusteluista, ja FL:n 14.6. olleessa jutussa puolestaan selvitetään hyvin FSHKY:n ja SHP:n yhteisiä tavoitteita ja suunnitelmia lähipalveluiden tuottamiseksi erikoissairaanhoidossa Forssan sairaalassa.

SHP:n perussopimuksessa on sovittu neuvotteluista ja sopimisesta kuntien kanssa. Tätä keinoa meidän kuntien on osattava käyttää. Useassa yhteydessä on jo esitetty ja puolustettu SHP:n kolmeen sairaalaan perustuvan mallin tärkeyttä ja mielekkyyttä, eli sairaalapalveluiden jakamista Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen sairaaloiden kesken SHP:n alueella. Tämä on saanut kunnanhallitusten puheenjohtajistossa kannatusta koko maakunnan alueella. Kuntien ja meillä FSHKY:n on edelleen oltava aktiivinen tässäkin asiassa, toimimalla yhteisten päämäärien eteen. FSHKY puolestaan neuvottelee omalla mandaatillaan. Kuntien omistajaohjaus on myös oltava riittävän vahvaa, ja sen on tuettava sekä FSHKY:n että SHP:n toimintaa ja tavoitteita, ei yksittäisten intressitahojen. Kuntien päättäjien ja päätöksentekojärjestelmien jäsenten on osattava pitää asiat erillään ja ymmärtää, mitkä asiat liittyvät kulloinkin toisiinsa.

Mainituissa lehtikirjoituksissa, ja kuten myös ministeri Krista Kiuru Hämeenlinnan vierailullaan maaliskuussa totesi, kaikissa sairaaloissa ja kuntien sote-keskuksissa (huom. sote-keskus, ei terveyskeskus) ei luonnollisestikaan tule olemaan kaiken mahdollisen tarjonnan palettia, vaan tarjonta laaditaan kullekin alueelle sopivaksi, ja toisaalta samalla palvelemaan koko sote-alueen asukkaita.

Uusimmat

Näkoislehti

8.7.2020

Fingerpori

comic