Mielipiteet

R.I.P. Forssan Seudun Järjestösilta – Ehkä vielä joku päivä Forssan seudullakin yhteistyö saadaan toimimaan

Arkistokuvassa Forssan Seudun Järjestösillan puheenjohtaja Kirsi Koivu (vas.) ja järjestökoordinaattori Niina Salo-Lehtinen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Arkistokuvassa Forssan Seudun Järjestösillan puheenjohtaja Kirsi Koivu (vas.) ja järjestökoordinaattori Niina Salo-Lehtinen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Vaikka korona vie liki kaiken palstatilan ja huomiomme sekä valtaa mielemme, ei pidä silti unohtaa, että elämä jatkuu.

Forssan seudulla jokusen vuoden toiminut Forssan Seudun Järjestösilta vetelee viimeisiään, koska toiminnalle ei ole jatkajia eikä sitä koeta seudullamme tarpeelliseksi. Järjestösilta on kerännyt seutumme kunnat, järjestöt ja palvelujen tuottajat saman pöydän ääreen ja luonut hyvän ja toimivan verkoston sekä uusia yhteistyön mahdollisuuksia ympärilleen. Sitä ei kuitenkaan koeta tarpeelliseksi eikä näin ollen löydy hyvälle yhteistyötaholle jatkajia seudullamme.

Muualla maassa vastaava toiminta kukoistaa ja lähin paikka, jossa homma on toiminut jo noin 5 vuotta ansiokkaasti, on Hämeenlinna. Myös Riihimäki oltuaan vastaavassa tilanteessa kuin Forssa jatkaa toimintaansa. Hämeenlinnasta löytyy kokonainen Silta-yhteistyöverkosto alaosastoineen.

Itse kokisin että tällaisena aikana yhteistyölle olisi vielä enemmän tarvetta johtuen yksittäisten yhdistysten rajallisista kyvyistä itse järjestää toimintaa esimerkiksi verkossa. Tilanteen ollessa se mikä on, yhdistysten toiminta hyytyy liki kokonaan, jokaisen sinnitellessä yksinään tahollaan.

Yhteistyöhaluttomuus voi olla myös osatekijä sille, etteivät Stean rahahanat aukea kovin herkästi Forssan seudun hakemuksilla. Mutta tämä asia ei varmaan ole tullut monenkaan mieleen. Ja toki nyt voidaan väittää, että kyllähän me teemme yhteistyötä… Mutta jos käytte tutkimassa järjestöyhteistyötä muualla maassa, ehkä tajuatte, että Forssan seudulla sitä ei juuri ole. Se ei tarkoita, että järjestö A tekee yhteistyötä järjestö B:n kanssa, vaan paljon laajempaa kokonaisuutta ja yhteistyöverkostoa. Ja ikävä kyllä siihen kuuluu osin myös byrokratiaa ja paperin pyörittelyä sekä muuta, ei niin näkyvää työtä.

Huippuihana järjestökoordinaattorimme Niina Salo-Lehtinen on saanut paljon hyvää aikaiseksi seudullamme MeidänHäme-hankkeen aikana 2017–2020 ja nyt tuo työ valuu osin hukkaan, kun Järjestösillalle ei löydy jatkajia. Omalta osinkin Järjestösillan puheenjohtajana tämän vuoden toimineena, voin vain todeta, että antaa olla sitten, yritetty on…

Itse toimin myös kokemustoimijana sekä vertaisohjaajana eikä toimintani ole koronan takia vähentynyt lainkaan, päinvastoin. Verkkovertaisryhmät ovat kysyttyjä ja kokemustoiminta onnistuu hienosti verkon kautta, kuten moni muukin toiminta. Eikä se älylaitteiden käyttö ole iästä kiinni. Enenevässä määrin laitteita on myös ikäihmisillä ja pienellä opastuksella he kyllä oppivat liittymään verkkokokouksiin ja -tapaamisiin.

Emme voi mennä kehityksessä taaksepäin, emmekä oikein pysyä paikallaankaan. Jos haluamme, että järjestöt pysyvät elinvoimaisina ja hengissä, ainoa suunta on pysyä mukana kehityksessä ja seurata aikaamme sekä muuttua sen mukana. Ja yksi oleellinen osa prosessia on yhteistyö hyvinkin erilaisten toimijoiden kanssa.

Ehkä vielä joku päivä Forssan seudullakin yhteistyö saadaan toimimaan tai koetaan tarpeelliseksi ja Järjestösilta herätetään henkiin.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti