Mielipiteet

Rahan ja velkaantumisen logiikka

Valtiovarainministeriön mietintö kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi ehdottaa luoton enimmäismääriin, lyhennysvelvoitteeseen ja lainan enimmäispituuteen liittyviä keinoja asiakkaansuojan ja luotonannon valvonnan parantamiseksi.

Suomen Talousdemokratia ry muistuttaa (lausunto 29.11.2019), että ehdotukset voivat olla ristiriitaisia nykyisen rahajärjestelmän toimintalogiikan kannalta. Keinot vaikuttavat myös kansantalouden rahavirtoihin. Nykyjärjestelmässä raha on velkaa. Jos lainojen määrä vähenee, myös rahan määrä vähenee. Jos kellään ei ole velkaa, ei ole myöskään rahaa.

Yksityisen sektorin velkaantumista nykyjärjestelmän puitteissa voi lieventää pienentämällä taloudellista eriarvoisuutta ja lisäämällä julkisen sektorin velanottoa. Kestävä keino ongelman ratkaisuksi on rahareformin toteuttaminen; rahanluontioikeuden siirtäminen pankeilta valtiolle niin, ettei pankit voi pankkilainoja myöntäessään enää luoda rahaa tyhjästä vaan toimivat jatkossa ainoastaan rahan välittäjinä. Siis juuri niin kuten useimmat ihmiset luulevat niiden jo nyt toimivan.

Vaikka Suomi osana euroaluetta ei voi toteuttaa rahareformia itsenäisesti, se voi edistää asiaa Euroopan unionissa sekä omassa lainsäädännössään ja talouspolitiikassaan. Kansalaisosinko eli helikopteriraha on kansallisesti toteutettavissa oleva askel rahareformin suuntaan ja se on myös poliittisesti neutraali keino lisätä kotitalouksien rahavarallisuutta. Kirjoitin tästä aikaisemmin otsikolla “Mitä ovat raha ja helikopteriraha?” (FL 23.9.2019).

Rahareformin jälkeen rahan määrä ei olisi enää riippuvainen velasta. Tällöin valtiovarainministeriön mietinnön mukaiset toimet yksityisen sektorin velkaantumisen rajoittamiseksi eivät enää aiheuttaisi rahan määrän vähenemistä. Mitä ehdotetut toimet nykyjärjestelmän ja vallitsevien käytäntöjen puitteissa aiheuttaisivat. Siksi ilman rahareformia toteutettujen kotitalouksien velkaantumisen rajoitusten lisäksi tarvitaan taloudellisen taantuman ja velkadeflaation välttämiseksi myös julkisen sektorin vastaavaa velanoton lisäystä kansantalouden riittävän rahoituksen turvaamiseksi.

Rahanluontiin liittyy useita väärinkäsityksiä, virheellisiä teorioita ja vääriä poliittisia suosituksia, kuten kiristävät toimet laskusuhdanteessa sekä verohelpotukset varakkaille. Koska taloustieteen ja yhteiskuntaopin oppikirjat ovat toistaneet virheellisiä oppeja jo vuosikymmeniä, myös kansalaisten ymmärrys asiasta on heikko. Vuonna 2014 tehdyssä 20 maan laajuisessa kyselyssä vain 20 % vastaajista tiesi, että raha on pankkien tyhjästä myöntämää velkaa. Kuten “Jatkuva kasvu ja kestävä kehitys” otsikoidussa jutussa kerroin (FL 30.9.2019), myös edellisen eduskunnan tietämys asiasta oli tehdyn tutkimuksen mukaan vähäistä. Toivottavasti asiantila on parantunut.

Rahajärjestelmän toiminnan ymmärtäminen on hyvälle lainsäädännölle välttämätöntä. Yhtä tärkeätä on lisätä myös kansalaisten rahapolitiikan ymmärrystä, jotta he osaavat vaatia poliitikoilta faktoihin perustuvia kantoja pelkkien populististen hokemien asemasta. Koulujen oppimateriaalien lisäksi myös aikuisväestön tietämys tarvitsee päivitystä. Voisiko esimerkiksi opetusministeriö tuottaa tätä varten kaikille ilmaisen taloustiedon verkkokurssin?

 

Fingerpori

comic

Näkoislehti

25.2.2020

Uusimmat